Historiallisia Arvosteluja 5/2000: Yhdysvallat

Yhdysvaltain muuttuvat kasvot

laatinut Pekka Hämäläinen

Historiallisia Arvosteluja ISSN 1457–1412

Pauliina Raento & Ilkka K. Lakaniemi (toim.): Yhdysvallat. Näkökulmia jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Gaudeamus: Helsinki, 1999. 243 sivua.

Tämän artikkelikokoelman poikkeuksellisen kunnianhimoisena tavoiteena on luoda yleiskatsaus kolmeen massiiviseen, 1900-luvun viimeisiä vuosikymmeniä jäsentäneeseen ilmiöön: Yhdysvaltain sisäiseen rakennemuutokseen, globalisaatioon ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Teoksen painopiste on Yhdysvaltain taloudellisen, kulttuurisen ja alueellisen asetelman dramaattisessa muutoksessa, joka puolestaan heijastaa kiihtyvää globalisaatiota ja nopeaa siirtymistä teknologiaintensiiviseen jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Toimittajat, Pauliina Raento ja Ilkka K. Lakaniemi, perustelevat valitsemaansa näkökulmaa toteamalla, että Yhdysvaltoja on tarkasteltu suomalaisessa keskustelussa ennen kaikkea ulkopoliittisena toimijana, kun taas sisäisen kehityksen arvioinneissa turvaudutaan edelleen vanhentuneisiin näkemyksiin yhtenäisestä kansakunnasta.

Yhdysvallat jakautuu neljään osaan, joista ensimmäinen tarjoaa taustatietoja Yhdysvaltain noususta suurvallaksi. Osion avaa Matti Tikkasen luonnonoloja käsittelevä artikkeli. 1900-jälkipuoliskon hegemonista kiinnostunut lukija odottaisi ennen kaikkea analyysia rikkaan ja monipuolisen luonnon merkityksestä Yhdysvaltain talousmahdin perustana sekä maan muuttuvasta energia- ja raaka-ainetilanteesta. Valitettavasti Tikkanen kuitenkin keskittyy hyvin perinteiseen kuvaukseen Yhdysvaltain pinnanmuotojen, vesistöjen, ilmaston, kasvillisuuden ja eläimistön yleispiirteistä. Taustaosan ytimen muodostaa Markku Henrikssonin historiallinen esitys Yhdysvaltain kehityksestä maailman voimakkaimmaksi valtioksi. Henriksson painottaa erityisesti sisällissodan ja toisen maailmansodan välistä aikaa, jolloin tapahtui Yhdysvaltain nousu maailmantalouden ja -politiikan johtajaksi. Epäonnistunut toimituksellinen ratkaisu on jättää toisen maailmansodan jälkeinen aika lähes kokonaan käsittelemättä; tämän seurauksena teoksen muut Yhdysvaltain 1900-lopun sisäiseen kehitykseen keskittyvät artikkelit jäävät ilman välttämätöntä ulkopoliittista kontekstia. Taustaosion päättää Mikko Toivosen katsaus Yhdysvaltain siirtolaisuuden ja sisäisen muuttoliikkeen historian pääpiirteisiin. Sujuva esitys väestön ja erityisesti väestönkasvun painopisteen siirtymisestä maan koillisosista Etelään ja Länteen sekä maaseudulta ja pikkukaupungeista metropoleihin luo hyvän pohjan myöhemmille artikkeleille taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta kehityksestä. Amerikkalaisuuden määrittelyssä käytettyjen vertauskuvien kehityksestä sulatusuunista salaattikulhoon ja lopulta alati uudelleen järjestyvään kaleidoskooppiin olisi mielellään lukenut enemmänkin.

Teoksen toinen osuus käsittelee jälkiteollisen yhteiskunnan kulttuuria ja etnistä rakennetta. Riitta Laitisen aiheena on intiaanien aseman voimistuminen. Laitinen onnistuu rajoitetussa tilassa luomaan tasapainoisen kuvan lähihistorian keskeisistä läpimurroista – lisääntyvästä itsehallinnosta, voitetuista oikeustaisteluista maanomistusta koskevissa kiistoissa ja heimojen organisoiman koulutuksen kehityksestä. Katsaus reservaattien kukoistavaan kasino- ja peliteollisuuteen valottaa osuvasti intiaanien taloudellista nousua. Esimerkkinä intiaanien itsemääräämisvallan ja itsetunnon voimistumisesta Laitinen esittelee intiaanien taistelua museokokoelmissa sijaitsevien jäämistöjen palauttamisesta heimoille. Maarika Toivonen esittelee Yhdysvaltain nopeimmin kasvavan vähemmistön, latinojen, aseman ja identiteetin kehitystä viime vuosikymmeninä. Toivonen tarkentaa perinteistä näkemystä latinalaisvaikutuksen keskittymisestä lounais- ja eteläosiin korostamalla latinojen maan kattavaa kulttuurista ja sosiaalista verkkoa, joka tuo voimakkaan juonteen Yhdysvaltain alati muuttuvaan etniseen karttaan. Markku Henrikssonin legendaarista Route 66 -tietä käsittelevä sinänsä mielenkiintoinen artikkeli on tämän teoksen osana eksynyt väärään paikkaan. U.S. 66:hän symboloi ennen kaikkea 1940- ja 50-luvun autoistuvaa, liikkuvampaa ja rikastuvaa Yhdysvaltoja, kun taas 1900-luvun lopun jälkiteollinen yhteiskunta on hakenut symboleitaan milloin avaruusteollisuudesta, milloin Kalifornian piilaaksosta. Kulttuuria ja etnistä rakennetta käsittelevän osuuden vakavin puute on aasialaisia ja mustia käsittelevien artikkelien puuttuminen. Tämän laiminlyönnin tekee erityisen ongelmalliseksi se, että valtaosa mustista ja aasialaisista on sijoittunut tämän teoksen polttopistealueille, Etelään ja länsirannikolle. Toimittajat painottavat esipuheessaan valinneensa teokseensa valikoituja esimerkkejä jälkiteollisesta yhteiskunnasta, mutta tämä toteamus ei poista sitä tosiasiaa, että kahden keskeisen vähemmistön huomiotta jättäminen vähentää ratkaisevasti kirjan arvoa yleisteoksena ja kurssikirjana. Kynnyksenä ei ole voinut olla tiedon puute, sillä Suomesta olisi varmasti löytynyt riittävästi asiantuntemusta mustista ja aasialaisista.

Kolmannen, taloutta käsittelevän osuuden aloittaa Kai Husson ja Mervi Pyyhtiän ansiokas analyysi talouden alueellisen rakennemuutoksen ilmentymistä ja syistä. Kirjoittajat tuovat selkeästi esiin alueellisen muutoksen ja tuotannon laadun välisen suhteen: raskaan teollisuuden taantuma on siirtänyt Yhdysvaltain taloudellista painopistettä koillisalueelta Etelän, Kalliovuorten ja länsirannikon innovaatiomyönteisiin korkean teknologian keskuksiin. Toisaalta kirjoittajat varovat liiallista yksinkertaistamista: Yhdysvaltain nykyinen aluerakenne on pikemminkin mosaiikkimainen kuin vyöhykemäinen, sillä uudelle taloudelle tyypillisiä huipputeknologian, biolääketieteen ja rahoitusalan yrityksiä on noussut myös Chicagoon, New Yorkiin ja muihin ns. Rust Beltin keskuksiin. Kuvaa uudesta taloudellisesta järjestelmästä täydentää Pauliina Raennon kirjoitus peliteollisuuden noususta Yhdysvaltain erääksi nopeimmin kasvavaksi teollisuudenalaksi. Artikkeli valottaa mielenkiintoisesti erityisesti kasinoiden nousua, mutta olisi kaivannut syvällisempää keskustelua peliteollisuuden edellyttämästä uudesta taloudellisesta moraalista. Lisää syvyyttä artikkelille olisi antanut myös vertailu Yhdysvaltain viihdebisneksen voimakkaimpiin osa-alueisiin, elokuva-, televisio- ja musiikkiteollisuuteen. Ari Kupilan katsaus Yhdysvaltain ympäristökysymyksiin luo varjon nousevan lännen tulevaisuudelle: veden puute asettaa rajat korkean teknologian keskusten kasvulle erityisesti Kaliforniassa.

Neljäs osa on teoksen hajanaisin. Sen aloittaa Arvo Peltosen informatiivinen artikkeli amerikkalaisen kaupunkikulttuurin historiallisesta kehityksestä ja sen olemuksesta 1900-luvun lopulla. Yhteiskunnallisia, ideologisia ja esteettisiä näkökulmia notkeasti yhdistelevä kirjoitus määrittelee jälkiteollisen Yhdysvaltain kaupunkikulttuuria sellaisten käsitteiden kuten Bos-Washin (Bostonista Washingtoniin ulottuva megalopoli) tai Piimetsän (Portlandin, Seattlen ja Vancouverin ympärille kehittynyt vihreitä arvoja korostava korkean teknologian tuotantoalue) kautta. Mika Tammilehto pohtii koulutuksen, etnisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin välisiä kytkentöjä. Tammilehto vyöryttää numerotietoa ja karttoja, jotka olisi hyvin voinut tiivistää yhdeksi koulutustason ja hyvinvoinnin alueellisten erojen kartaksi, jolloin tilaa olisi jäänyt analyysille koulutuserojen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista. Osion päättää Ilkka K. Lakaniemen kirjoitus globalisaation merkityksestä Yhdysvalloille. Artikkeli täydentää Henrikssonin aikaisempaa tekstiä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta ennen toista maailmansotaa vain osittain, sillä Lakaniemen päähuomio on amerikkalaisten suhtautumisessa globalisaatioon. Lakaniemi toteaa, että amerikkalainen globalisaatiokeskustelu on voimakkaassa käymistilassa. Vallalla olevan mallin mukaan kiihtyvä globalisaatiokehitys tarjoaa Yhdysvalloille mahdollisuuden säilyttää asemansa maailman johtavana valtiona huolimatta sen sotilaallis-taloudellisen valta-aseman murenemisesta. Pessimistit taas varottavat globalisaation johtavan yleisen amerikkalaisvastaisuuden kasvuun ja Yhdysvaltain aseman heikentymiseen maailmassa.

Kokonaisuutena Yhdysvallat keskittyy 1900-luvun lopun amerikkalaisen yhteiskunnan pääpiirteiden yleistajuiseen kuvailuun ja faktatiedon esittelyyn; kirjoittajat eivät pyri tekemään uusia tulkintoja tai esittelemään Yhdysvaltain historian ja yhteiskunnan tutkimuksessa vaikuttaneita teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia. Ainoa syvällisemmin käsiteltävä teoreettinen viitekehys on Frederick Jackson Turnerin rajaseututeesi, jonka riittämättömyys 1900-luvun jälkipuoliskon yhteiskunnan selittäjänä asianmukaisesti todetaan, mutta tekijät eivät esittele vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Vaikka tämä johtaakin pinnalliseen yleisotteeseen, faktatietoon keskittyminen ei sinänsä ole ongelma; 1900-luvun lopun Yhdysvaltain sisäistä kehitystä on käsitelty sen verran vähän suomalaisin voimin, että perustietojen esittely on paikallaan.

Tällainen lähestymistapa toisaalta asettaa teokselle tiettyjä vaatimuksia, joista tärkein on pyrkimys jonkinlaiseen kokonaisnäkemykseen. Yhdysvallat kärsii monien suomalaisin yhteisvoimin tehtyjen yleisteosten perusongelmasta, rakenteen epätasaisuudesta ja satunnaisuudesta käsiteltävien teemojen valinnassa. Korostamalla alueellista uudelleenmuotoutumista Yhdysvaltain artikkelimosaiikki onnistuu hahmottamaan jälkiteollisen Yhdysvaltain ääriviivat, mutta amerikkalaisen nyky-yhteiskunnan kasvoja on tästä teoksesta vaikea tunnistaa, koska liian monet keskeiset piirteet jäävät käsittelemättä. Jo mainittujen puutteiden lisäksi lukija jää kaipaamaan keskustelua esimerkiksi naisten asemasta tai poliittisen päätöksentekoprosessin ja sisäpoliittisen ilmaston muutoksista jälkiteollisen yhteiskunnan puristuksessa. Lisäksi monien artikkelien yksiulotteinen maantieteellinen lähestymistapa jättää lukijan toistuvasti kaipaamaan viittauksia taustalla vaikuttaviin taloudellisiin, poliittisiin ja ideologisiin voimiin. Kirjan hämmentävin piirre on kuitenkin sen korostettu positiivisuus. Kirjoittajat viittaavat joihinkin jälkiteollisen Yhdysvaltain vaikeuksiin kuin muistuttaakseen amerikkalaisen menestystarinan kääntöpuolesta, mutta unohtavat monet amerikkalaisen nyky-yhteiskunnan polttavat ongelmat, kuten kasvavat tuloerot, köyhyyden, heikon sosiaaliturvan, vieraantumisen, huumeet, rikollisuuden, väkivallan ja viharyhmät. Tässä kertomuksessa ei ole tilaa Wacon, Oklahoma Cityn tai Littletonin ahdistukselle.

Kirjoittaja Pekka Hämäläinen on filosofian maisteri ja historian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.

Takaisin edelliselle tasolle