På Svenska
In English
Historiallinen Yhdistys 
			ry - Alkuun
Yhdistyksestä
Hallinto Julkaisut Seminaarit
Julkaisut
Historiallisia 
		Arvosteluja
Historiallisia 
		Papereita
Ennen ja nyt

.


 


Historiallisia Arvosteluja 7/2001: Japanin kulttuuri

Nousevan auringon säteitä


laatinut Tero Karasjärvi
Historiallisia Arvosteluja ISSN 1457–1412

Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen ja Ilmari Vesterinen: Japanin kulttuuri. 2. painos. Otava: Helsinki, 1999. 591 sivua.

Itä-Aasian maista Japani on ehkä suomalaiselle lukijakunnalle kaikkein tutuin. Tästä huolimatta suomenkielinen maan kulttuuria ja historiaa käsittelevä yleisesitys puuttui pitkään. Vuonna 1994 Otava teki kiitosta ansaitsevan kulttuuriteon ja julkaisi Japanin kulttuurin, josta nyt on saatavilla kauan kaivattu toinen painos.

Teoksen historiaosuuden on kirjoittanut Oulun yliopiston professori Olavi K. Fält. Hän tarjoaa lukijalle nopean yleiskatsauksen Japanin pitkään historiaan. Tyyli on sujuvaa, mutta käsittely, ainakin historioitsijan näkökulmasta, varsin kevyttä. Mihinkään aiheeseen ei varsinaisesti pureuduta, eikä esille oteta mitään Japanin historian teoreettista ongelmakohtaa, kuten kiinalaisten kulttuurivaikutteiden omaksumista tai soturiaristokratian ja "feodalismin" nousua. Toisaalta tulee muistaa, ettei Japanin kulttuurin yleisesitykseksi tarkoitetussa kirjassa välttämättä ole tilaa eikä tarvettakaan kovin syvälliseen historialliseen analyysiin.

Naisen aseman korostaminen historiaosuudessa on sen sijaan mielenkiintoinen ja kiitosta ansaitseva ratkaisu. Länsimaisessa Japanin historiankirjoituksessa japanilaiset naiset jäävät usein stereotypioiksi, historiattoman "muuttumattomuuden" loukkuun. Fältin kirjoittaman osion ehdottomasti mielenkiintoisinta antia ovatkin naisten asemaa eri aikakausina kuvaavat lyhyet väläykset.

Toinen mielenkiintoinen piirre on muusta tekstistä erillisten "aihelaatikoiden" käyttö esittelemään erilaisia kokonaisuuksia kuten esimerkiksi sumo-paini, varhaiset samurait, ninjat ja taistelulajit. Näin pystytään antamaan perustietoja Japanin historian suomalaisille lukijoille eksoottisista piirteistä sotkematta tekstin nopeatempoista sävyä.

Japanin kulttuurin historiaosuus painottuu varsin voimakkaasti aate- ja kulttuurihistoriaan poliittisen historian kustannuksella. Varsinkin varhaisemman poliittisen historian henkilöt ja kehityskulut jäävät luonnostelun asteelle, kun taas Tokugawa-kauden (1600–1868) loppupuolen ja Meiji-restauraation jälkeisen ajan aatevirtauksia ja oppihistoriaa käydään läpi hyvinkin runsaasti. Japanin historian peruslinjauksia hakevalle Fältin osuus antaa kohtuulliset eväät syvempää tutustumista varten, mutta Japanin historiaa jo jonkin verran tuntevalle se jättää jälkeensä hienoisen pettymyksen tunteen.

FL Anna Tuovinen keskittyy osuudessaan käsittelemään japanilaista kuvaa ja tilaa. Hän käy järjestelmällisesti läpi japanilaisen maalaustaiteen, kuvanveiston ja arkkitehtuurin historian. Taitavalla kerronnallaan Tuovinen välttää luettelonomaisen nimiin, teoksiin ja vuosilukuihin keskittyvän taidehistorian ja onnistuu luomaan elävän ja mielenkiintoisen kuvan Japanin kulttuurihistorian fyysisestä puolesta. Erityistä huomiota herättää asiantunteva ja uusia ajatuksia esiin tuova kalligrafiaa koskeva osuus. Tuovisen mukaan kalligrafia on aivan oman laatuisensa synteesi kirjoituksen ja kuvan, tiedonvälityksen ja symbolin välillä.

Kolmannessa osiossa kääntäjä Kai Nieminen paljastaa japanin kielen ja kirjoitusjärjestelmän saloja. Vanhan Japanin, erityisesti Heian-kauden (794–1185) runous ja kirjallisuus on selvästi Niemiselle tuttu ja läheinen aihe. Nieminen ei kuitenkaan rajoitu vain menneisyyden esittelyyn, vaan Japanin kirjallisen kulttuurin käsittely ulottuu aina 1980-luvun lopulle asti.

FT Ilmari Vesterinen on Japanin kyläkulttuuriin, shintolaisuuteen ja vähemmistöihin erikoistunut kulttuuriantropologi. Vesterinen käy perustellisesti läpi japanilaisen kansankulttuurin aineelliset puolet; perinteiset talot, vaatteet ja työkalut. Myös jokapäiväisen elämän sosiaalinen rakenne, juhlat ja käytöstavat saavat runsaasti huomiota osakseen. Vesterisen erityinen kiinnostus erilaisia etnisiä ja sosiaalisia vähemmistöjä kohtaan näkyy niille omistetun sivumäärän paljoudessa.

Japanin kulttuuri on monessa suhteessa tuhti perustietopaketti Japanista ja sen kulttuurista kiinnostuneelle. Historiatieteelliseltä kannalta se sen sijaan on hieman kevyt. Perusteelliselle suomenkieliselle Japanin historialle olisikin, ainakin allekirjoittaneen mielestä, edelleen tarvetta.

Kirjoittaja Tero Karasjärvi on filosofian maisteri Helsingin yliopiston historian laitoksen yleisen historian jatko-opiskelija, joka on aiemmin opiskellut myös Itä-Aasian tutkimusta.

 

 

Takaisin edelliselle tasolle