Historiallisia Arvosteluja 3/2001: Modernin teologian ensyklopedia

Miten teologia on kehittynyt 300 vuodessa?

laatinut Mikko Ketola

Historiallisia Arvosteluja ISSN 1457–1412

Alister E. McGrath (toim.): Modernin teologian ensyklopedia. Kirjapaja: Helsinki, 2000. 898 sivua.

Teologista perustietoa sisältäviä teoksia on viime aikoina julkaistu kiitettävästi suomeksi. Pari vuotta sitten Otava julkaisi arkkimandriitta Arsenin hakuteoksen Ortodoksinen sanasto, ja Kirjapaja puolestaan Seppo A. Teinosen Teologian sanakirjasta uuden, korjatun painoksen. Viime vuonna markkinoille ilmaantui Kirjapajan kustantamana Modernin teologian ensyklopedia, alkuperäiseltä nimeltään The Blackwell Encyclopedia of Modern Christian Thought. Kirjan on toimittanut Oxfordin yliopiston teologian professori Alister E. McGrath. Kirjoittajia on kaikkiaan yli 90, heidän joukossaan pari suomalaistakin, professorit Markku Heikkilä ja Risto Saarinen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Kirjan suomenkielisen laitoksen asiantuntijatarkastajina toimineet Helsingin yliopiston teologit Pauli Annala, Petri Järveläinen ja Antti Saarelma muistuttavat esipuheessaan, että teos on alun perin laadittu angloamerikkalaiselle lukijakunnalle. Sen vuoksi kirja sisältääkin runsaasti artikkeleita aiheista ja henkilöistä, jotka suomalaiselle lukijalle ovat vieraita tai tuntemattomia. Mutta uutta tietoahan ensyklopediasta useimmiten etsitäänkin! Hieman lukijaa jää kutkuttamaan huomautus, että kirjan tyylin sopeuttamiseksi suomalaiseen hillittyyn akateemiseen ilmaisutyyliin "englantilaiselle kirjoittamisperinteelle tyypillistä retoriikkaa on jouduttu karsimaan". Kirjan ovat suomentaneet Satu Norja ja Kia Sammalkorpi-Soini. Kielen on huoltanut Aarre Huhtala. Teoksen ulkoasu on varsin huoliteltu ja luettavuus hyvä.

Kirjan nimessä esiintyvä termi 'moderni' määritellään esipuheessa tarkoittamaan suurin piirtein aikaa 1700-luvun alusta nykypäivään. Modernin ajan ajoituksesta voidaan tietenkin olla monta mieltä; teologian historiassa tässä kirjassa käytetty määrittely on luonteva.

Teos käsittelee siten noin 300 vuoden ajalta kristillisen ajattelun tärkeimpien teemojen kehitystä ja niitä henkilöitä, joiden ajattelun ja toiminnan vaikutukset ovat olleet näkyvimpiä. Teos käsittelee myös sellaisia filosofisia virtauksia kuten valistus, eksistentialismi ja marxismi, joilla on ollut vaikutusta kristillisen ajattelun kehitykseen. Luonnollista on, että omat artikkelinsa on ateismista ja maallistumisesta. Useimpiin artikkeleihin liittyy myös lyhyt kirjallisuuslista lisätiedosta kiinnostuneille.

Teos sisältää itsestään selvästi artikkelit sellaisista keskeisistä nykyajan teologisista aatevirtauksista kuin feministinen teologia ja vapautuksen teologia. Erityisen maininnan arvoisia ovat myös artikkelit kristillisestä ajattelusta suhteessa biologiaan, fysiikkaan, psykologiaan ja sosiologiaan. Nämä artikkelit tarkastelevat ennen muuta sitä, miten kyseisten tieteiden tutkimustulokset ja metodit näkyvät kristillisen ajattelun kehityksessä.

Jotkut kristillisen ajattelun ja teologian historian keskeiset teemat, joita aiemmin vastaavissa hakuteoksissa on ollut tapana käsitellä yhtenä kokonaisuutena, on tässä teoksessa esitelty uudella tavalla. Esimerkiksi protestanttinen teologia on nykyään monien syiden vuoksi niin monirönsyinen kokonaisuus, että tässä on katsottu parhaaksi käsitellä sitä alueellisesti jaoteltuna. Oman esittelynsä saavat Australia, Britannia, Etelä-Afrikka, Hollanti, Kanada, Saksa, Yhdysvallat, ja alussa mainitut helsinkiläisprofessorit ovat kirjoittaneet artikkelin protestanttisesta teologiasta Pohjoismaissa. Sama koskee aasialaista kristillistä ajattelua. Niinpä teos sisältää erilliset artikkelit intialaisesta, kiinalaisesta ja korealaisesta kristillisestä ajattelusta. Sen sijaan ortodoksinen ja roomalaiskatolinen teologia on voitu kumpikin käsitellä yhdessä artikkelissa.

Mikä sitten on ollut keskeistä kristillisen ajattelun kehityksessä modernina aikana? Jos asiaa tarkastelee karkeasti vaikkapa sen perusteella, mitä asioita tässä teoksessa käsitellään sivumäärään katsoen eniten, muita aiheita päitä pitemmiksi nousevat protestanttinen teologia Saksassa (29 s.) ja etiikka (25 s.). Henkilöhakemiston perusteella merkittävimmiksi ajattelijoiksi nousevat Karl Barth, Friedrich Schleiermacher ja Immanuel Kant. Tämä on tietenkin pintapuolinen ja melkoisesti angloamerikkalaiseen näkökulmaan perustuva analyysi, mutta ei ehkä kaukana todellisuudesta.

Kirjoittaja Mikko Ketola on teologian tohtori ja assistentti kirkkohistorian laitoksessa Helsingin yliopistossa.

Takaisin edelliselle tasolle