Historiallisia Papereita 10:
Maailmankulttuurit

Mitä sivilisaatiohistoria on?

Tapani Hietaniemi

ISSN 1456–8055

Tiivistelmä puheenvuorosta Historiallisen Yhdistyksen seminaarissa "Maailmankulttuurit", torstaina 19. huhtikuuta 2000, Helsinki.

Vuoden 1999 syksyllä Helsingin yliopistoon introdusoitiin uusi oppiala, sivilisaatiohistoria, kun tiedekuntaneuvosto päätti nimittää allekirjoittaneen sivilisaatiohistorian dosentiksi.

Sivilisaatiohistoria liikkuu aatehistorian, historianfilosofian, sosiaalihistorian ja historiallisen sosiologian alueilla. Sivilisaatiohistorian tutkimuskohteena on maailmanhistorian suurten käänteiden käsitteellistäminen ja eri sivilisaatioiden vertailu. Maailmanhistorian keskeisiä käänteitä ovat muiden muassa neoliittinen vallankumous, valtion synty, eri sivilisaatioiden eriytyminen ja yhdistyminen maailmanjärjestelmäksi, kapitalismin synty ja globalisaation historialliset muodot. Sivilisaatiohistoria arvioi myös sivilisoitumisen prosessia eli tapaa, jolla ihmisen, yhteiskunnan ja sisäisen sekä ulkoisen luonnon keskinäinen riippuvuus on kehittynyt.

Yksi sivilisaatiovertailun klassikko on Max Weber, josta kirjoitin väitöskirjani Max Weber ja Euroopan erityistie. Sivilisaatiohistoriallisia tutkielmia (Tutkijaliitto: Helsinki, 1998). Vertailevaa globaalia tarkastelutapaa edustaa myös teos Hietaniemi (ym.): Feodalismi. Uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (Vastapaino: Tampere, 1997).

Kansainvälisessä katsannossa sivilisaatiohistorian klassikkoja ovat muiden muassa:

• Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft I–II (1920)
• Norbert Elias: Über den Prozess der Zivilisation I–II (1936)
• Fernand Braudel: Civilisation matérielle, économie et capitalisme I–III (1967–)
• Perry Anderson: Passages from Antiquity to Feudalism ja Lineages of the Absolutist State (1974)
• Immanuel Wallerstein: The Modern World-System I–III (1974–)
• Michael Mann: The Sources of Social Power I–II (1986–)
• Janet L. Abu-Lughod: Before European Hegemony. The World System A.D. 1250–1350 (1989)
• Andre Gunder Frank: ReORIENT: Global Economy in the Asian Age (1998).

Sivilisaatiohistoriassa on tapahtumassa meidän aikanamme paradigman muutos. Aikaisempi sivilisaatiotutkimus lähti toisistaan eroavien sivilisaatioiden tai "kulttuurien" vertailusta (esimerkiksi Spengler, Toynbee ja osin myös Weber). Kuitenkaan Immanuel Wallersteinin "world system theoryn" synnyn jälkeen ei voida enää puhua erillisistä sivilisaatioista, vaan maailmanjärjestelmistä, joilla on keskuksensa, semiperiferiansa ja periferiansa. Eri "sivilisaatiot" ovatkin yhteydessä keskenään taloudellisen, poliittisen, militaarisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen järjestelmässä, jota voidaan kutsua "sivilisaatioksi" sanan varsinaisessa mielessä. Sivilisaatiohistorioitsija David Wilkinsonin mukaan 3500 BP (Before Present) syntyy "keskussivilisaatio" (Central Civilization), joka muodostuu Egyptin ja Mesopotamian sivilisaatioiden yhdistyessä. Tämä Keski-idän sivilisaatio, vuorovaikutuksen järjestelmä, sulauttaa itseensä muut Euraasian sivilisaatiot ja noin vuonna 1500 AD myös uuden maailman.

Tämän uuden näkökulman avulla myös modernin maailmanjärjestelmän synty voidaan käsittellistää ja tarkistaa sen ajoittamista. Voidaan puolustaa teesiä, jonka mukaan ensimmäinen mantereet ylittävä globaali talous muodostuu viimeistään 1200-luvulla euraasialaisena Intia- ja Kiina -keskeisenä järjestelmänä, johon Eurooppa ryhtyy osallistumaan uuden ajan alusta alkaen (Abu-Lughod). Tämä uusi globaali tarkastelutapa sivilisaatiohistoriassa korjaa aikaisempia eurosentrisiä vääristymiä ja korvaa ne humanosentrisellä globaalilla näkökulmalla (Frank).

Olen kirjoittamassa aiheesta myös lisää:

• Tapani Hietaniemi: "Paradigmanmuutos sivilisaatiohistoriassa? Maailmanjärjestelmä sekä globalisaatioteoriat ja Andre Gunder Frank" (artikkeli, ilmestyy 2001)
• Tapani Hietaniemi: Weberian Comparative History of Civilizations and Humanocentrist Perspective. With a Special Reference to the History of Islam. Paper in the annual meeting of the Social Science History Association, Chicago, November 2001.

Katso myös kotisivuni:
http://www.helsinki.fi/hum/hist/opet/hietanie.html

tapani.hietaniemi@helsinki.fi

Takaisin edelliselle tasolle