{"id":131,"date":"2013-09-16T19:56:06","date_gmt":"2013-09-16T17:56:06","guid":{"rendered":"http:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=131"},"modified":"2016-09-16T20:05:04","modified_gmt":"2016-09-16T18:05:04","slug":"ihmeet-irlantilaisten-pyhimysten-maineen-luojina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=131","title":{"rendered":"Ihmeet irlantilaisten pyhimysten maineen luojina"},"content":{"rendered":"

Historiallisia Papereita 1: <\/em>
\nPyh\u00e4t ja pahat keskiajalla<\/em><\/p>\n

Ihmeet irlantilaisten pyhimysten maineen luojina<\/strong><\/p>\n

Katja Ritari<\/strong><\/p>\n

ISSN 1456\u20138055<\/p>\n

Aloitan esimerkkitarinalla, joka on pyh\u00e4n Sen\u00e1nin el\u00e4m\u00e4kerrasta, joka l\u00f6ytyy 1400-luvun lopulla kootusta Book of Lismoresta. Kokoelman keski-iiriksi kirjoitetut pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrat pohjautuvat kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti vanhempaan, n. 1000-luvulta per\u00e4isin olevaan materiaaliin.<\/p>\n

Sen\u00e1n meni er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 opettajansa Not\u00e1lin kanssa Cell M\u00f3riin Arad T\u00edress\u00e4 (Cell M\u00f3r = iso kirkko). Kirkon oven saavutettuaan he n\u00e4kiv\u00e4t suuren joukon ihmisi\u00e4 itkem\u00e4ss\u00e4 ja suremassa, koska alueen p\u00e4\u00e4llik\u00f6n ainoa poika oli kuollut ja p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kantoi h\u00e4nt\u00e4 hautaan. Kun he n\u00e4kiv\u00e4t kirkonmiesten l\u00e4hestyv\u00e4n heit\u00e4, he pys\u00e4htyiv\u00e4t kohtaamaan heid\u00e4t ja nainen sanoi heille: “Jumalan t\u00e4hden, jota te palvotte, oi papit, tuokaa kuollut poikani takaisin el\u00e4m\u00e4\u00e4n!” “Voi sinua, mit\u00e4 sanot, oi nainen” sanoi Not\u00e1l ” Jumalalla, ei ihmisell\u00e4, on voima tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teko.” “Rakkauden ja armon t\u00e4hden” sanoi nainen “pyyd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 Herraa minun puolestani her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ainoa poikani henkiin!” Ja poika kannettiin sitten Not\u00e1lin luo. “\u00e4lk\u00e4\u00e4 tuoko poikaa t\u00e4nne” sanoi Not\u00e1l “vaan viek\u00e4\u00e4 h\u00e4net Sen\u00e1nille.” “Oi sir” sanoi Sen\u00e1n ” mit\u00e4 sin\u00e4 sanot ei ole sopivaa”. “Totisesti se on sopivaa” sanoi Not\u00e1l ” koska Jumala on antanut sinulle pojan henkiin her\u00e4tt\u00e4misen ja ota poika suojelukseesi, koska se on sinulle sallittu”. Sen\u00e1n ei uskaltanut vastustaa opettajaansa. Niin h\u00e4n otti pojan suojelukseensa, ja l\u00f6i h\u00e4nt\u00e4 syd\u00e4meen ja rukoili kiihke\u00e4sti kyynelten kera h\u00e4nen puolestaan. Ei kest\u00e4nyt kauaa, kun he kuulivat pojan jo puhuvan ja Sen\u00e1n antoi pojan el\u00e4v\u00e4n\u00e4 Not\u00e1lille. Not\u00e1l antoi h\u00e4net h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 k\u00e4siin. T\u00e4ll\u00e4 ihmeell\u00e4 ylistettiin Jumalan ja Not\u00e1lin ja Sen\u00e1nin nime\u00e4. Sitten kirkonmiehet meniv\u00e4t omaan kirkkoonsa, koska olivat suorittaneet ty\u00f6n, jonka vuoksi he olivat tulleet. Niin Sen\u00e1nin maine levisi l\u00e4pi kaikkien seutujen, h\u00e4nen ihmeens\u00e4 suuruuden ja Jumalan h\u00e4ness\u00e4 tekemien ihmeiden vuoksi. Klaanit ja suvut tulivat joka kolkasta h\u00e4nen luokseen. Jotkut almujen ja lahjoitusten kera, jotkut hakeakseen almuja, jotkut hakeakseen parannusta tauteihin, jotkut hakemaan hengellist\u00e4 ohjausta, jotkut tekem\u00e4\u00e4n liiton h\u00e4nen kanssaan ja pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 asettumaan luokseen. Not\u00e1lin havaittua t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n sanoi Sen\u00e1nille: “Rakas veljeni, on aika sinun menn\u00e4 ja ottaa paikkasi sinut valinneen klaanin luona.” Sitten Sen\u00e1n sanoi Not\u00e1lille: “Oi is\u00e4 Not\u00e1l, mit\u00e4 sin\u00e4 sanot ei ole oikein, sill\u00e4 sit\u00e4 en ollut suunnitellut, vaan sinun luonasi munkkina oloa ikuisesti.” Not\u00e1l sanoi: “Niin ei tule k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, mutta mene ja ota paikkasi sinua odottavien ihmisten edess\u00e4.” “Oi valittu is\u00e4” sanoi Sen\u00e1n “minne min\u00e4 menen, ja miss\u00e4 otan paikkani?” Not\u00e1l sanoi: ” Rakas poikani, H\u00e4n joka valitsee sinut, Jumala, osoittaa sinulle paikkasi.”<\/em><\/p>\n

Ihmeet ovat keskeisell\u00e4 sijalla pyhimysten pyhyyden todistamisessa. Ne kertovat pyhimyksen suosiosta Jumalan silmiss\u00e4 ja todistavat Jumalan pyhimykselle antamasta voimasta. Ihmeet ovat usein ratkaisevin merkki ja todiste pyhyydest\u00e4 ja siten ne ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa my\u00f6s pyhimyksen maineen luojina. Jeesuksen ja apostolien Raamatussa tekem\u00e4t ihmeet asettivat standardin, johon jokaisen pyhimyksen oli pyritt\u00e4v\u00e4. Ihmeet ovat yliluonnollisia tekoja, er\u00e4\u00e4nlaista taikuutta, mutta taikuudesta ne erottaa se, ett\u00e4 voima niiden tekemiseen on per\u00e4isin Jumalalta, eik\u00e4 siten tekij\u00e4ns\u00e4 omaa. Joskus pyhimykset kuitenkin toimivat taikuireiden tavoin ilman, ett\u00e4 Jumalan osuutta ihmeisiin tuodaan esiin. Ihmeiden ohella kyky profetioida on tapa osoittaa pyhimyksen yliluonnollisia voimia.<\/p>\n

Irlantilaisessa hagiografiassa ihmeet ovat erityisen keskeisell\u00e4 sijalla ja irlantilaiset pyhimykset ovatkin ensisijassa ihmeidentekij\u00f6it\u00e4, jotka ihmeiden avulla mm. k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4t pakanoita, parantavat ja saavat maata kirkkojen perustamiseen. Irlantilainen hagiografian kirjoitus sai alkunsa kristinuskon tultua saarelle 400-ja 500-luvuilla ja varhaisimmat tunnetut irlantilaiset pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrat ovat 600-luvulla kirjoitetut Irlannin kolmen t\u00e4rkeimm\u00e4n pyhimyksen Patrickin, Brigitin ja Columban latinankieliset el\u00e4m\u00e4kerrat. Irlanti oli ensimm\u00e4inen Rooman imperiumin ulkopuolinen alue, johon kristinusko tuli ja siell\u00e4 kristitty kulttuuri kohtasi kelttil\u00e4isen pakanakulttuurin, jonka vahva tarinankerronnan perinne vaikutti my\u00f6s irlantilaiseen hagiografiaan. Irlannin esikristillisess\u00e4 kulttuurissa oli kolme arvostettua oppinutta ryhm\u00e4\u00e4; druidit, brehon eli lakimehet ja filid eli runoilijat, joiden teht\u00e4viin kuuluivat mm. historian ja genealogioiden s\u00e4ilytys suullisessa muodossa. Druideja lukuunottamatta n\u00e4m\u00e4 oppineet s\u00e4ilyttiv\u00e4t asemansa my\u00f6s k\u00e4\u00e4ntymyksen j\u00e4lkeen ja hagiografian voisi sanoa tarjonneen uuden kanavan kirjoittaa jo ennest\u00e4\u00e4 maallisessa suullisessa perinteess\u00e4 tuttuja muotoja ja irlantilaista hagiografiaa onkin kutsuttu parhaaksi esimerkiksi tarinankerronnan perinteest\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4. Irlannissa kaikkea esikristillist\u00e4 ei n\u00e4hty pahana, vaan saaren omaa perinnett\u00e4 my\u00f6s arvostettiin. Esimerkiksi kristittyjen lakien katsottiin vain t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n esikristillisi\u00e4 lakeja ja varhaiskeskiajalla muistiin merkittyjen esikristilliselt\u00e4 ajalta per\u00e4isin olevien myyttien ja sankaritarinoiden muistiinmerkitsij\u00f6in\u00e4 toimivat munkit. Erityisesti maallisten saagojen vaikutus n\u00e4kyy iirinkielisiss\u00e4 pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa, joiden kirjoitus sai alkunsa 800- ja 900-luvuilla. Niiss\u00e4 korostuvat folklorististyyppiset hyvin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t tarinat ja ihmeet. Esimerkiksi yhdess\u00e4 Brigitin latinankielisist\u00e4 pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroista, Vita prima sanctae Brigitae, pyhimys v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vanhempiensa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n kosijan repim\u00e4ll\u00e4 silm\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun taas iirinkielisess\u00e4 pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrassa, Bethu Brigte, h\u00e4n t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi neuvoo kosijalleen sopivamman neidon, joka asuu syv\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Brigitin latinan- ja iirinkielisiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerroissa on havaittavissa my\u00f6s muita vastaavia eroja. Brigit esimerkiksi muutta latinankielisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassaan vett\u00e4 viiniksi, kun taas iirinkielisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassa muutoksen tuloksena on olutta ja latinankielisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassa Brigit kielt\u00e4ydytty\u00e4\u00e4n ep\u00e4puhtaasta ruuasta lapsena pystyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n vain yhden valkoisen lehm\u00e4n antamaa maitoa, kun taas iirinkielisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrassa maidon antaja on irlantilaiseen mytologiaan liittyv\u00e4 valkoinen ja punakorvainen lehm\u00e4, joiden uskottiin olevan haltiakumpujen (s\u00edd) karjaa.<\/p>\n

Irlantilaiset hagiografian kirjoittajat tunsivat mannereurooppalaiset mallinsa hyvin ja erityisesti Sulpicius Severuksen Vita Martini oli laajalti tunnettu ja esikuvana k\u00e4ytetty. Suuri osa irlantilaisten pyhimysten ihmeist\u00e4 on per\u00e4isin Raamatusta tai muista pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroista ja n\u00e4it\u00e4 malleja seuraamalla pyrittiin liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pyhimykset osaksi kirkon valtavirran perinnett\u00e4 ja osoittamaan, ett\u00e4 saaren omat pyhimykset ovat Raamatun henkil\u00f6iden ja mannereurooppalaisten pyhimysten veroisia. Pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrat kuitenkin muokkautuvat aina my\u00f6s paikallisten tarpeiden ja mallien mukaan. Siksi irlantilaisessa hagiografiassa korostetaan tietynlaisia ihmeit\u00e4 ja niist\u00e4 l\u00f6ytyy maallisia saagoja muistuttavaa v\u00e4rikkyytt\u00e4 ja mielikuvituksellisuutta.<\/p>\n

Pyhimysten suorittamia ihmeit\u00e4 voidaan jaotella eri ihmetyyppeihin, joita ovat esimerkiksi parantamisihmeet, kiroukset, siunaukset, luontoihmeet, ruokaihmeet jne. Dorothy Ann Bray on teoksessaan List of Motifs in the Early Irish Saints’Lives, joka on julkaistu suomalaisessa sarjassa FF Communications, jakanut irlantilaisten pyhimysel\u00e4m\u00e4kertojen motiivit seuraavanlaisiin ryhmiin: el\u00e4imet, siunaukset, konfliktit, jumalallinen persoona, parantaminen, taivaalliset ilmi\u00f6t, kiroukset, ihmeet, voima aineen yli, voima luonnon yli ja profetiat. N\u00e4ist\u00e4 irlantilaisissa pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa erityisen usein korostuva luokka on luontoon ja sen voimien hallitsemiseen liittyv\u00e4t ihmeet. Irlantilaiset pyhimykset kesytt\u00e4v\u00e4t villiel\u00e4imi\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4\u00a0 apureinaan1 ja Saighirin Ciar\u00e1nilla on jopa villisika, susi, m\u00e4yr\u00e4 ja kettu munkkeina luostarissaan. Ketun kerrotaan luontonsa mukaisesti varastaneen pyhimyksen keng\u00e4t ja paenneen luolaansa. Ciar\u00e1n k\u00e4ski m\u00e4yr\u00e4\u00e4 hakemaan ketun vaikka v\u00e4kisin takaisin ja m\u00e4yr\u00e4 toikin ketun sidottuna pyhimyksen luo. Rangaistukseksi munkille sopimattomasta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 pyhimys m\u00e4\u00e4r\u00e4si ketun paastoamaan, suorittamaan katumusharjoituksia ja olemaan j\u00e4rkev\u00e4. Pyhimykset kontrolloivat luonnonvoimia esimerkiksi nostamalla ja rauhoittamalla myrskyj\u00e4 tai saamalla viljan kasvamaan tavallista nopeammin.2 Lis\u00e4ksi he pystyv\u00e4t kontrolloimaan vett\u00e4 ja tulta ja saamaan niit\u00e4 esimerkiksi kivest\u00e4 tai suojelemaan siunauksellaan esineit\u00e4 niiden\u00a0 kosketukselta.3 My\u00f6s ruuan tuottaminen ja lis\u00e4\u00e4minen voidaan laskea\u00a0 luontoihmeisiin.4 Lis\u00e4ksi sairauksien parantaminen ja kuolleiden henkiinher\u00e4tt\u00e4minen ovat pyhimyksille hyvin tyypillisi\u00e4 toimia. Spitaaliset, sokeat ja myk\u00e4t ovat erityisen suosittuja parantamisen kohteita irlantilaisessa\u00a0 hagiografiassa.5 Lis\u00e4ksi irlantilaiset pyhimykset voivat esimerkiksi poistaa synnytyksen\u00a0 tuskat6 tai poistaa raskauden\u00a0 kokonaan.7 Columba paransi my\u00f6s er\u00e4\u00e4n naisen inhon aviomieheens\u00e4 rukoilemalla ja paastoamalla pariskunnan kanssa ja Brigit suoritti saman ihmeen k\u00e4skem\u00e4ll\u00e4 miehen ripotella pyhimyksen siunaamaa vett\u00e4 kaikkialle taloonsa. Irlantilaisten pyhimysten el\u00e4m\u00e4kerroissa kiroaminen on my\u00f6s melko usein esiintyv\u00e4 teema. Pyhimykset kiroavat erityisesti heit\u00e4 vastustavia kuninkaita ja n\u00e4iden kirousten sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on usein se, etteiv\u00e4t kuninkaan j\u00e4lkel\u00e4iset tule en\u00e4\u00e4 koskaan hallitsemaan. Pyhimysten suosiota Jumalan silmiss\u00e4 korostetaan my\u00f6s esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4t yhteydess\u00e4 enkeleihin ja enkeleit\u00e4 esiintyykin irlantilaisessa hagiografiassa melko usein. Esimerkiksi Adomn\u00e1nin 600-luvun lopulla kirjoittamassa Columban pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrassa koko kirjan kolmas osa on omistettu enkeleiden vierailuille. Vastaavasti pyhimyksen Jumalalta per\u00e4isin oleva voima voidaan tuoda esiin my\u00f6s pyhimyksen kohtaamisissa paholaisten kanssa. Irlantilaisessa hagiografiassa paholainen kuitenkin esiintyy melko harvoin ja varsinkin vanhimmissa pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa h\u00e4n esiintyy vain omana itsen\u00e4\u00e4n, ei ihmishahmossa tai ihmisten ja el\u00e4inten kautta.<\/p>\n

Irlantilaiset pyhimykset on ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty pyhiksi. Heid\u00e4n ei tarvitse suorittaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4 pyhimyksiksi p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen, eik\u00e4 heid\u00e4n hahmossaan tapahdu maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n aikana mink\u00e4\u00e4nlaista kehityst\u00e4. Irlantilaiset pyhimykset syntyv\u00e4t pyhiksi ja t\u00e4m\u00e4n erikoislaatuisuutensa he osoittavat jo lapsuudestaan asti tekemill\u00e4\u00e4n ihmeill\u00e4. Sek\u00e4 Clonmacnoisin Ciar\u00e1nin ett\u00e4 Abbanin kerrotaan lapsuudessaan paimentaneen karjaa ja koonneen suden sy\u00f6m\u00e4n vasikan uudeelleen luista kokoon ja Patrickin kerrotaan lapsena tuoneen kasvatti\u00e4idilleen polttopuiksi j\u00e4\u00e4paloja, jotka paloivat yht\u00e4 hyvin kuin puukin.<\/p>\n

Irlantilaisten pyhimysten ihmeisiin liittyy usein paikkojen nime\u00e4minen siell\u00e4 tapahtuneiden tekojen mukaan. Samanlaisia paikannimien alkuper\u00e4st\u00e4 kertovia nimell\u00e4 dindsenchas kutsuttuja tarinoita esiintyy my\u00f6s irlantilaisessa maallisessa perinteess\u00e4. Esimerkiksi t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 irlantilaisessa sankaritarussa T\u00e1in b\u00f3 Cuailngessa eli Cooleyn karjary\u00f6st\u00f6ss\u00e4 monet paikat saavat nimens\u00e4 suurimman irlantilaisen soturisankarin C\u00fa Chulainnin siell\u00e4 tappamien henkil\u00f6iden tai muiden sodank\u00e4ynnin aikana tapahtuneiden tapahtumien mukaan. Pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa esimerkiksi er\u00e4s kahlaamo sai nimens\u00e4 \u00e1th-fiacla eli hampaan kahlaamo jokeen pudonneen Patrickin hampaan mukaan ja Colmanin luostarin paikka sai nimen Land Ela eli joutsenten maa, koska joutsenet vierailivat siell\u00e4 virkist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 laulullaan v\u00e4syneit\u00e4 munkkeja. Er\u00e4s j\u00e4rvi puolestaan nimettiin harpunsoittajan j\u00e4rveksi, Loch na Cruitirigh, koska Saighirin Ciar\u00e1n her\u00e4tti henkiin sen pohjaan upotetut rosvojen tappamat soittoniekat. Muuttaessaan karttaa antamalla paikoille nimi\u00e4 pyhimykset toimivat kulttuuriheerosten tavoin. Kummatkin my\u00f6s muokkaavat maailmaa sellaiseksi kuin se on nostattamalla m\u00e4ki\u00e4, siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jokia, tekem\u00e4ll\u00e4 kaivoja ja l\u00e4hteit\u00e4, sek\u00e4 kiroamalla ja siunaamalla alueita hedelm\u00e4tt\u00f6miksi tai hedelm\u00e4llisiksi.<\/p>\n

Hyvin tunnetun tarinan mukaan ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4\u00e4n Irlannissa Patrick suututti Taran kuninkaan sytytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tulen ennen kuningasta, koska tapana oli, ettei kukaan saanut sytytt\u00e4\u00e4 tulta p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 ennen kuin se oli sytytetty kuninkaan talossa. Kuninkaan palveluksessa olleet druidit ennustivat, ett\u00e4 ellei tulta saataisi pian sammutettua, se tulisi palamaan Irlannissa ikuisesti. Kuningas l\u00e4hetti druidinsa tappamaan pyhimyksen ja ensimm\u00e4isen druidin Patrcik tappoi nostamalla t\u00e4m\u00e4n ilmaan ihmeellisesti ja antamalla t\u00e4m\u00e4n pudota niin ett\u00e4 druidin p\u00e4\u00e4 osui kiveen ja halkesi. Toisen druidin kanssa Patrick ryhtyi er\u00e4\u00e4nlaiseen taikakilpailuun. Druidi taikoi maahan lunta ja kent\u00e4n ylle tihe\u00e4n sumun, mutta h\u00e4n ei voinut poistaa kumpaakaan ennen kuin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Patrick totesi druidin pystyv\u00e4n vain pahoihin tekoihin ja poisti molemmat samantien. Episodista tulee hyvin esiin se, ett\u00e4 druidien voimat ovat paljolti samankaltaiset kuin pyhimyksenkin. Kummallakin on voima luontoon; kumpikin pystyy taikomaan esimerkiksi lunta tai sumua. Kuitenkin pyhimyksen voiman osoitetaan olevan suurempi, koska vain h\u00e4n pystyy kumoamaan druidien taiat. Pyhimys eroaa druidista siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen voimansa ei varsinaisesti ole h\u00e4nen omaansa, vaan se on per\u00e4isin Jumalalta. Kuitenkin kumpikin voi toimia yhteis\u00f6ns\u00e4 hengellisen\u00e4 johtajana ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ihmisten ja jumalien v\u00e4lill\u00e4. Kummallakin on my\u00f6s kyky profetioida ja druidit voivat my\u00f6s esiinty\u00e4 irlantilaisissa pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa pyhimyksen syntym\u00e4\u00e4 edelt\u00e4vien profetioiden antajana. Esimerkiksi Brigitin vanhempien kerrotaan ajaneen druidin talon ohi ja druidi totesi k\u00e4rryjen kuulostavan silt\u00e4 kuin niiss\u00e4 ajaisi kuningas. Kuultuaan k\u00e4rryiss\u00e4 ajavan naisen olevan raskaana h\u00e4n ennusti lapsen tulevasta suuruudesta. T\u00e4m\u00e4 episodi on liitetty irlantilaiseen esikristilliseen kuninkaan tunnistus- ja valintatapaan, jossa fallinen kivisymboli p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nen oikean kuninkaan vaunujen osuessa siihen.<\/p>\n

Pyhimykset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ihmeit\u00e4 apuna my\u00f6s pakanoiden k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misess\u00e4. Ihmeiden katsottiin olevan erityisen tarpeen juuri k\u00e4\u00e4nnytyksen alkuvaiheissa ja vasta k\u00e4\u00e4nnytyksen edetty\u00e4 pitemm\u00e4lle oli mahdollista ryhty\u00e4 todella opettamaan kansaa. Irlantilaisista pyhimyksist\u00e4 pakanoiden k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen korostuu erityisesti Patrickin kohdalla, mutta my\u00f6s Columba tunnetaan k\u00e4\u00e4nnytysty\u00f6st\u00e4\u00e4n Skotlannin piktien parissa. Esimerkiksi Columba kohtasi Skotlannissa Ness-joella hirvi\u00f6n, jonka h\u00e4n ajoi pois ristinmerkill\u00e4\u00e4n ja sanoillaan, mink\u00e4 seurauksena my\u00f6s paikalla olleet pakanat ylistiv\u00e4t kristittyjen Jumalaa. T\u00e4t\u00e4 episodia on pidetty vanhimapana mainintana Loch Nessin hirvi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Eri pyhimysten kohdalla korostuvat hieman erilaiset ihmeet riippuen siit\u00e4 millainen kuva h\u00e4nest\u00e4 halutaan antaa ja millainen maine h\u00e4nelle halutaan luoda. Esimerkiksi Brigit naispyhimyksen\u00e4 eroaa tekemiens\u00e4 ihmeiden perusteella muista irlantilaisista pyhimyksist\u00e4; h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4kerroissaan parantaminen ja ruokaan liittyv\u00e4t ihmeet korostuvat ja l\u00e4hes kaikkien irlantilaisten pyhimysten el\u00e4m\u00e4kerroissa keskeisell\u00e4 sijalla olevissa luontoihmeiss\u00e4kin on havaittavissa h\u00e4nen kohdallaan selv\u00e4 ero. Brigitin pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa esiintyv\u00e4t el\u00e4imet ovat p\u00e4\u00e4osin tavallisia kotiel\u00e4imi\u00e4 ja Brigitin kerrotaan omin k\u00e4sin lyps\u00e4v\u00e4n lehm\u00e4\u00e4, paimentavan sikoja ja lampaita ja s\u00e4\u00e4liv\u00e4n lihanpalaa kerj\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 koiraa. Irlantilaisten miespyhimysten el\u00e4m\u00e4kerroissa t\u00e4llaisia tavallisiin kotiaskareisiin liittyvi\u00e4 ihmeit\u00e4 esiintyy ainoastaan heid\u00e4n lapsuudestaan kerrottaessa. Kaikki Brigitin pyhimysel\u00e4m\u00e4kertojen teemat eiv\u00e4t kuitenkaan liity suoraan pyhimyksen rooliin naisena, vaan Brigitin perinteeseen on vaikuttanut suuresti my\u00f6s samannimisen pakanallisen jumalattaren kultti. Brigitin p\u00e4iv\u00e4 1. helmikuuta osuukin samalle p\u00e4iv\u00e4lle kuin kelttil\u00e4inen kev\u00e4\u00e4n alun juhla, Imbolg, ja Brigitin kulttiin kuului h\u00e4nen p\u00e4\u00e4luostarissaan Kildaressa yll\u00e4pidetty ikuisesti palava tuli. My\u00f6s osa Brigitin ihmeist\u00e4 liittyy tuleen tai aurinkoon; pyhimyksen kerrotaan esimerkiksi ripustaneen viittansa auringons\u00e4teelle kuivumaan.<\/p>\n

Patrickin maine puolestaan perustuu h\u00e4nen asemaansa Irlannin k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, joten h\u00e4nen pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissaan keskeisell\u00e4 sijalla ovat kirkkojen perustamiset ja druidien sek\u00e4 pakanallisten kuninkaiden kohtaamiset. Patrick kohtaa selv\u00e4sti eniten vastustusta ja on my\u00f6s eniten kosketuksissa pakanalliseen kulttuuriin ja juuri ihmeidens\u00e4 avulla h\u00e4n todistaa oman Jumalansa paremmuuden ja voiman.<\/p>\n

Columba taas on varsinkin Adomn\u00e1nin kirjoittaman vanhimman pyhimysel\u00e4m\u00e4kertansa perusteella ensisijaisesti Skotlannin rannikolla Ionan saarella sijaitsevan luostarin johtaja, jonka ihmeist\u00e4 osa tuntuu olevan vain pyhimyksen pyhyyden valossa tulkittuja arkisia sattumuksia, kuten Columban ennustus k\u00f6mpel\u00f6st\u00e4 vieraasta, joka tulee kaatamaan pyhimyksen musteastian. Iirinkielisess\u00e4 Columban el\u00e4m\u00e4kerrassa (Betha Coluim Cille) tapahtumien p\u00e4\u00e4paino on kuitenkin Irlannissa.<\/p>\n

Pyhimysten voima tehd\u00e4 ihmeit\u00e4 jatkuu my\u00f6s heid\u00e4n kuolemansa j\u00e4lkeen ja joissakin pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa juuri kuolemanj\u00e4lkeiset ihmeet voivat olla ratkaisevin todiste pyhimyksen pyhyydest\u00e4. Irlantilaisessa hagiografiassa kuolemanj\u00e4lkeisill\u00e4 ihmeill\u00e4 ei kuitenkaan yleens\u00e4 ole niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia. Usein pyhimyksen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi vain mainitaan, ett\u00e4 pyhimyksen reliikkien avulla on tapahtunut ihmeit\u00e4 erittelem\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 selvimmin kuolemanj\u00e4lkeisi\u00e4 ihmeit\u00e4 painotetaan Cogitosuksen noin 600-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kirjoittamassa Brigitin pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrassa, jota pidet\u00e4\u00e4n Irlannin vanhimpana hagiografiana. Se on ennemminkin kokoelma pyhimyksen ihmeit\u00e4 kuin varsinainen el\u00e4m\u00e4kerta, koska siin\u00e4 ei kerrota pyhimyksen syntym\u00e4st\u00e4 tai kuolemasta oikeastaan mit\u00e4\u00e4n. Pyhimysel\u00e4m\u00e4kerran lopuksi Cogitosus kuitenkin kuvailee tarkasti Brigitin p\u00e4\u00e4luostarin Kildaren mahtavaa kirkkoa ja kertoo muutamia pyhimyksen kuoleman j\u00e4lkeen tapahtuneita ihmeit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ihmeet tapahtuvat kuitenkin pyhimyst\u00e4 apuun kutsumalla eiv\u00e4tk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n h\u00e4nen reliikkiens\u00e4 v\u00e4lityksell\u00e4. Adomn\u00e1nin kirjoittamassa Columban el\u00e4m\u00e4kerrassa pyhimyksen kuolemanj\u00e4lkeisi\u00e4 ihmeit\u00e4 saadaan aikaan kahdella tavalla. Ensimm\u00e4inen tapa on pyhimyksen reliikkien asettaminen alttarille ja niiden edess\u00e4 rukoileminen tai niiden kantaminen esimerkiksi peltojen ymp\u00e4ri sadetta haluttaessa. My\u00f6s toista tapaa pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaksi kertaa. Kummallakin kerralla tavoitteena on saada my\u00f6t\u00e4ist\u00e4 tuulta, joka oli Ionan saarella asuville munkeille erityisen t\u00e4rke\u00e4 asia, ja tavoitteseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n valittamalla \u00e4\u00e4neen pyhimyksen avun v\u00e4hyytt\u00e4. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni mannereurooppalaisessa hagiografiassa yleisi\u00e4 ihmeit\u00e4, jotka tapahtuvat vain pyhimyksen reliikkej\u00e4 koskemalla ja joissa tavoittena on yleens\u00e4 parantuminen sairaudesta, ei irlantilaisessa hagiografiassa esiinny kovin usein.<\/p>\n

Irlantilaiset pyhimykset ovat siis ensisijaisesti ihmeidentekij\u00f6it\u00e4 ja siten ihmeet ovat keskeisell\u00e4 sijalla heid\u00e4n maineidensa luonnissa. Oikeastaan voisi sanoa, ett\u00e4 juuri ihmeet tekev\u00e4t heist\u00e4 pyhimyksi\u00e4, ennemin kuin hurskas el\u00e4m\u00e4, askeesi tai hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys. Irlantilaiset pyhimykset aloittavat ihmeiden tekemisen jo lapsuudessaan ja joskus jo jopa ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 heid\u00e4t on ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty pyhiksi. Ihmeiden avulla he osoittavat olevansa voimakkaampia kuin kelttil\u00e4ist\u00e4 pakanauskontoa edustavat druidit, joiden voimat ovat jossain m\u00e4\u00e4rin samanlaiset kuin pyhimyksenkin. Ihmeiden avulla he todistavat olevansa pyhimyksi\u00e4 ja juuri niist\u00e4 heid\u00e4t muistetaan. Esimerkiksi Irlannin kansallispyhimys Patrick muistetaan erityisesti siit\u00e4, kuinka h\u00e4n karkoitti k\u00e4\u00e4rmeet koko saarelta, mist\u00e4 todisteena Irlannissa ei ole k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong>
\n\u2022Bethu Brigte. Ed. and transl. by Donncha \u00f3 h\u00e1odha. Dublin Institute for Advanced Studies, Dublin 1978.
\n\u2022Cogitosus: Life of Saint Brigit. Transl. by S. Connolly & J-M. Picard. Journal of the Royal Society of Antiquaries of Ireland, vol.117, 1987.
\n\u2022Lives of Irish Saints. Bethada N\u00e1em n\u00c9renn. Ed. and transl. Charles Plummer. Clarendon Press, Oxford 1922. Special edition 1997
\n\u2022Lives of Saints from the Book of Lismore. Ed. and transl. by Whitley Stokes. Clarendon Press, Oxford 1890.
\n\u2022Muirch\u00fa’s Life of Patrick. The Patrician Texts in the Book of Armagh. Ed. and transl. by Ludwig Bieler. Dublin Institute for Advanced Studies, Dublin 1979.
\n\u2022Vita Columbae. Adomn\u00e1n’s Life of Columba. Ed. and transl. by Alann Orr Anderson & Marjorie Ogilvie Andersson. Clarendon Press, Oxford 1991, revised edition.
\n\u2022Vita Prima Sancta Brigitae. Transl. by S. Connolly. Journal of the Royal Society of Antiquaries of Ireland, vol. 119, 1989.<\/p>\n

Viitteet<\/strong>
\n1. Esimerkiksi Brigit: Cogitosus 18 (villisika kesyjen sikojen joukossa), 19 (sudet paimentaa sikoja), 21 (ankat tulevat kesyin\u00e4 luokse). Clonmacnoisin Ciaran: Book of Lismore 4045 (kettu seurana ja kantamassa psaltteria), 4136 (peura kantaa kirjaa sarvissaan). Coemgen: Lives of Irish Saints I ix (14) (saukko noutaa j\u00e4rven pohjaan pudonneen psaltterin). Maedoc: Lives of Irish Saints I (24) (nime\u00e4m\u00e4t\u00f6n villiel\u00e4in kantaa Britanniaan). (Takaisin tekstiin.)
\n2. Esimerkiksi Brigit: Bethu Brigte 46 (laannuttaa myrskyn). Columba: Vita Columbae II 3 (keskikes\u00e4ll\u00e4 kylvetty vilja on valmista korjattavaksi elokuun alussa), II 12-13 (laannuttaa myrskuj\u00e4). Patrick: Muirch\u00fa I 25 (aiheuttaa myrskyn), Book of Lismore 202 (laannuttaa myrskyn). (Takaisin tekstiin.)
\n3. Columba: Vita Columbae II 7 (siunattu suolam\u00f6hk\u00e4le s\u00e4\u00e4styy tulelta), II 8-9 (pyhimyksen kirjoittama kirja s\u00e4ilyy vahingoittumattomana vedess\u00e4), II 10 (vett\u00e4 kivest\u00e4). Saighirin Ciaran: Lives of Irish Saints I xxviii (tulta kivest\u00e4). (Takaisin tekstiin.)
\n4. Esimerkiksi Brigit: Cogitosus 10 (kiven muuttaminen suolaksi), Bethu Brigte 44 (ruuan multiplikaatio), Book of Lismore 1355 (oluen multiplikaatio). Clonmacnoisin Ciaran: Book of Lismore 4191 (taivaasta tulleen mannan veroista ruokaa). Saighirin Ciaran: Lives of Irish Saints I ix (16)-x (17) (munkkien ruokkimiseksi luostariin ilmestyy sikoja ja lampaita). Mochuda: Lives of Irish Saints xxii (33) (veden muuttaminen maidoksi). (Takaisin tekstiin.)
\n5. Esimerkiksi Brigit: Book of Lismore 1363, 1372, 1435, 1442, 1620, 1664 (parantaa spitaalisia, sokeita, mykki\u00e4).Patrick: Book of Lismore 57 (parantaa sokean). (Takaisin tekstiin.)
\n6.Vita Columbae II 40. (Takaisin tekstiin.)
\n7.Cogitosus 9. Sama teema my\u00f6s Vita Prima Brigitae 103. (Takaisin tekstiin.)<\/p>\n

katja.ritari (at) helsinki.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiallisia Papereita 1: Pyh\u00e4t ja pahat keskiajalla Ihmeet irlantilaisten pyhimysten maineen luojina Katja Ritari ISSN 1456\u20138055 Aloitan esimerkkitarinalla, joka on pyh\u00e4n Sen\u00e1nin el\u00e4m\u00e4kerrasta, joka l\u00f6ytyy 1400-luvun lopulla kootusta Book of Lismoresta. Kokoelman keski-iiriksi kirjoitetut pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrat pohjautuvat kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti vanhempaan, n. 1000-luvulta per\u00e4isin olevaan materiaaliin. Sen\u00e1n meni er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 opettajansa Not\u00e1lin … Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-julkaisut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=131"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":134,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/134"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}