{"id":139,"date":"2013-09-16T20:05:20","date_gmt":"2013-09-16T18:05:20","guid":{"rendered":"http:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=139"},"modified":"2016-09-16T20:09:50","modified_gmt":"2016-09-16T18:09:50","slug":"139","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=139","title":{"rendered":"Hildegard Bingenil\u00e4isen l\u00e4pimurto Euroopan kuuluisimmaksi naiseksi v. 1148"},"content":{"rendered":"

Historiallisia Papereita 1: <\/em>
\nPyh\u00e4t ja pahat keskiajalla<\/em><\/p>\n

Hildegard Bingenil\u00e4isen l\u00e4pimurto Euroopan kuuluisimmaksi naiseksi v. 1148<\/strong><\/p>\n

P\u00e4ivi Salmesvuori<\/strong><\/p>\n

ISSN 1456\u20138055<\/p>\n

Kutsumusn\u00e4ky \u2013 Hildegardin vakuuttuminen n\u00e4kyjen julkaisusta<\/strong><\/p>\n

Hildegard Bingenil\u00e4inen alkaa nyky\u00e4\u00e4n olla yht\u00e4 kuuluisa nainen kuin mit\u00e4 h\u00e4n oli elinaikanaan Euroopassa. H\u00e4n kirjoitti kolme laajaa teologista n\u00e4kykirjaa, l\u00e4\u00e4ketieteellisen teoksen ja muita lyhyempi\u00e4 kirjoituksia. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kertovia l\u00e4hteit\u00e4 on s\u00e4ilynyt runsaasti. Ne ovat luonteeltaan hagiografisia eli ne on kirjoitettu Hildegardin pyhimykseksi julistamista silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. T\u00e4rkein teksti Hildegardin runsaan kirjeenvaihdon rinnalla on h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4kertansa. Se on oikeastaan kolmen kirjoittajan luomus: Hildegardin, munkki Gottfriedin ja munkki Theodericin. Hildegard ryhtyi kirjoittamaan omael\u00e4m\u00e4kertaa varmistaakseen ett\u00e4 asiat tulevat oikein sanotuksi. Ilmeisesti h\u00e4n ei aivan saanut sit\u00e4 valmiiksi, niin ett\u00e4 h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen katsottiin tarpeelliseksi muokata hieman laajempi el\u00e4m\u00e4kerta, jota edell\u00e4 mainitut kaksi munkkia toimittivat. Hildegardin kirjeenvaihto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolmatta sataa kirjett\u00e4 ja tarjoaa loistavan ikkunan n\u00e4kij\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen ja hengelliseen ajatteluun sek\u00e4 luonnollisesti aivan konkreettisiin tapahtumiin. Kirjoitukseni perustuu l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4ihin l\u00e4hteisiin.<\/p>\n

Hildegard Bingenil\u00e4inen syntyi vuonna 1098 saksalaisen aatelisperheen nuorimmaksi lapseksi. Hildegard oli erikoinen lapsi, sairasteli paljon, n\u00e4ki kummallisia valoja ja puhui pikkuvanhasti. Noin 8-vuotiaana h\u00e4net annettiin kreivit\u00e4r Jutta Spanheimilaisen kasvatettavaksi muutamaan muun nuoren aatelistyt\u00f6n kanssa. Jutta ja tyt\u00f6t asuivat Disibodenbergin luostarin kupeessa pienen\u00e4 naisyhteis\u00f6n\u00e4. Tyt\u00f6t kasvoivat ja monet heist\u00e4 antoivat luostarilupauksen. Hildegardistakin tuli nunna ja yhteis\u00f6ns\u00e4 arvostama nainen, niin ett\u00e4 vuonna 1136, kun Jutta kuoli, h\u00e4net valittiin yksimielisesti naisten johtajaksi.<\/p>\n

Kun Hildegard oli 42-vuotias, vuonna 1141, tapahtui h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ratkaiseva muutos. Hildegard koki saaneensa Jumalalta k\u00e4skyn julkistaa jumalalliset n\u00e4kyns\u00e4 muille. Hildegard kertoi pel\u00e4nneens\u00e4 tehd\u00e4 sit\u00e4, mutta voimakas sairastuminen oli pakottanut h\u00e4net puhumaan. Hildegard koki my\u00f6s olevansa “t\u00e4ynn\u00e4 voimaa, joka h\u00e4nelt\u00e4 lapsuudesta l\u00e4htien oli puuttunut”. Sen t\u00e4hden h\u00e4n oli uskaltanut kertoa n\u00e4yist\u00e4 opettajalleen, jonka oli havainnut moitteettomaksi munkiksi ja joka sen vuoksi oli halukas kuuntelemaan Hildegardia. T\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4mm\u00e4stynyt ja kehottanut Hildegardia kirjoittamaan muistiin mit\u00e4 n\u00e4ki, jotta h\u00e4n voisi arvioida n\u00e4kyjen alkuper\u00e4\u00e4. Hildegardin tekstit olivat vakuuttaneet munkin niin, ett\u00e4 h\u00e4n oli kertonut niist\u00e4 my\u00f6s apotillensa. Edelleen Hildegardin mukaan kyseinen munkki oli siit\u00e4 l\u00e4htien innokkaasti ty\u00f6skennellyt n\u00e4kyjen muistiinkirjoittamisessa. Hildegard oli toiminut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 viisi vuotta Disibodenbergin nunnien johtajana.<\/p>\n

Hildegard selitti ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4 n\u00e4yt ilman ett\u00e4 kukaan oli opettanut h\u00e4nelle “evankeliumeja, profeettojen tai muiden pyhien kirjoituksia”. Samalla h\u00e4n mainitsi s\u00e4velt\u00e4neens\u00e4 lauluja Jumalan ylistykseksi, vaikkei ollut koskaan opetellut nuotteja tai laulamista. T\u00e4m\u00e4 kaikki oli vakuuttanut ihmiset siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4kyns\u00e4 olivat Jumalasta ja ett\u00e4 h\u00e4n oli Jumalan profeetta niinkuin Vanhan testamentin profeetat olivat olleet. Hildegardin oppimattomuus oli l\u00e4hinn\u00e4 kirjallinen tyylikeino, jonka tarkoituksena oli korostaa Hildegardin inspiraation l\u00e4hdett\u00e4, jumalallisia n\u00e4kyj\u00e4. Todellisuudessa Hildegard oli aikanaan huikean oppinut nainen, jolla oli ilmeisesti erinomainen kyky omaksua uusia asioita. Latinan taidostaan h\u00e4n oli ep\u00e4varma ja halusi aina jonkun korjaavan tekstiens\u00e4 kieliopillisen asun. Samanlainen systemaattinen opetus, johon Disibodenbergin benediktiinil\u00e4ismunkit osallistuivat, puuttui nunnilta. Disibodenbergin nunnat olivat kuitenkin eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti keskitasoa laajemman koulutuksen saaneita. Sen puolesta puhuvat \u2013 ei vain Hildegardin laajat tiedot \u2013 vaan my\u00f6s maininnat oppineista nunnista, jotka auttoivat Hildegardia kirjoitusty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Hildegardin ja el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittajien korostaman oppimattomuuden tarkoituksena oli siis yksinkertaisesti vahvistaa n\u00e4kyjen jumalallista alkuper\u00e4\u00e4 ja luoda Hildegardille auktoriteetti Jumalan profeettana. Naisena Hildegardilla ei ollut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 omaa auktoriteettia eik\u00e4 h\u00e4n voinut toimia julkisesti edes tutussa luostarissa vain “omana itsen\u00e4\u00e4n”, nunnana. El\u00e4m\u00e4kerrassaan h\u00e4n esimerkiksi mainitsi, ett\u00e4 sairaus pakotti h\u00e4net puhumaan. Itse h\u00e4n olisi muuten vaiennut. H\u00e4n antoi my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sairaus oli Jumalasta l\u00e4ht\u00f6isin, patistaen h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n “Jumalan tahto”, n\u00e4kyjen julkistaminen.<\/p>\n

Oman yksinkertaisuuden korostaminen oli taitava keino tehd\u00e4 itsens\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n alttiiksi kielteiselle kritiikille. Samalla vastuu n\u00e4kyjen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 oli t\u00e4ysin niiden l\u00e4hteell\u00e4, Jumalalla. Oppimattoman naisen sanomisia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voinut kritisoida samoilla ehdoilla kuin oppineitten miesten puheita.<\/p>\n

Miesn\u00e4k\u00f6kulma n\u00e4kyjen julkaisuun<\/p>\n

Munkki Gottfriedin, siis Hildegardin Vitan toisen mieskirjoittajan mukaan, Hildegard oli sairastunut vakavasti, koska oli “naisellisen arkuuden ja ihmisten puheiden ja tuomion pelosta” j\u00e4tt\u00e4nyt kirjoittamatta n\u00e4kemist\u00e4\u00e4n n\u00e4yist\u00e4, vaikka jumalallinen \u00e4\u00e4ni oli sit\u00e4 vaatinut. Pitk\u00e4\u00e4n sairastettuaan Hildegard oli kertonut saamastaan kehotuksesta kirjoittaa n\u00e4yt opettajalleen munkki Volmarille. T\u00e4m\u00e4 oli Gottfriedin kuvauksen mukaan pit\u00e4nyt asiaa niin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 oli kertonut siit\u00e4 apotille. Apotti kutsui luostarin viisaimmat kokoon arvioimaan Hildegardin tapausta. Tarkan tutkimuksen ja pitk\u00e4n harkinnan j\u00e4lkeen apotti oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 Hildegardin pit\u00e4isi aloittaa kirjoittaminen. Gottfried kuvasi Hildegardin parantuneen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sen j\u00e4lkeen, kun oli ryhtynyt kirjoittamaan. T\u00e4m\u00e4 oli vakuuttanut apotin Hildegardin n\u00e4kyjen alkuper\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Hildegard sai siis Gottfriedin mukaan luostarin johtajalta luvan kirjoittaa n\u00e4yist\u00e4ns\u00e4. Gottfried jatkoi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen apotti oli l\u00e4htenyt Mainziin kertomaan Hildegardin n\u00e4yist\u00e4 arkkipiispalle ja tuomiokapitulille, koska ei luottanut vain omaan arviointiinsa. H\u00e4n oli antanut tuomiokapitulille Hildegardin siihen asti kirjoittamat tekstit. Gottfried kertoi t\u00e4m\u00e4n tapahtuneen samoihin aikoihin kuin Trieriss\u00e4 kokoontui synodi. Hildegardin ep\u00e4r\u00f6inti kirjoittaa n\u00e4yist\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti aitoa. Naisella, edes abbedissalla, ei ollut oikeutta opettaa tai saarnata julkisesti. Sen vuoksi naisten julkinen toiminta ilmeni eri tavoin kiertoteitse ja naamioituna. Ilmenemistapa saatettiin valita joko tietoisesti tai alitajuisesti. Hildegard liitti itsens\u00e4 Vanhan testamentin profeettojen jatkeeksi ja painotti puhuvansa pakosta; h\u00e4n puhui vain sen, mit\u00e4 Jumala h\u00e4nelle n\u00e4ytti.<\/p>\n

Hildegardin sairastuminen kertoo n\u00e4hd\u00e4kseni kahdesta asiasta. Ensinn\u00e4kin siit\u00e4, ett\u00e4 Hildegard oli kipe\u00e4sti tietoinen ristiriidasta kirkon opetuksen ja oman julistuspakkonsa v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s Hildegardin sis\u00e4inen ristiriita sai h\u00e4net ehk\u00e4 todella sairastumaan. Toiseksi kyse on sairauden tulkinnasta ja hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Hildegard itse vakuutti sairauden olevan Jumalasta l\u00e4ht\u00f6isin, jotta h\u00e4n tekisi niinkuin t\u00e4m\u00e4 k\u00e4ski. El\u00e4m\u00e4kerran kirjoittajat k\u00e4yttiv\u00e4t \u00e4killist\u00e4 parantumista todisteena Hildegardin n\u00e4kyjen aitoudesta.<\/p>\n

Gottfriedin kertomus jatkui Hildegardin kirjoitusten esittelyll\u00e4 Mainzin tuomiokapitulille. Apotti halusi kuulla arkkipiispan ja tuomiokapitulin n\u00e4kemyksen, sill\u00e4 h\u00e4nelle ei riitt\u00e4nyt vain oma arvio, Gottfried kirjoitti. H\u00e4n mainitsi paavi Eugenius III:n pit\u00e4neen samaan aikaan Trieriss\u00e4 synodia. V\u00e4h\u00e4\u00e4 ennen Gottfried oli sanonut, ett\u00e4 Hildegardin parantuminen oli vakuuttanut apotin n\u00e4kyjen aitoudesta. Trierin synodi oli vuosien 1147 ja 1148 vaihteessa. N\u00e4in ollen Hildegard oli kirjoittanut n\u00e4kyj\u00e4ns\u00e4 jo kuusi vuotta.<\/p>\n

Apotin ep\u00e4varmuus Hildegardin kirjoituksista kuuden vuoden j\u00e4lkeen ei n\u00e4yt\u00e4 uskottavalta. Luulen, ett\u00e4 h\u00e4n oli sen sijaan innostunut ja vakuuttunut Hildegardin valmiiksi saamista kirjoituksista. H\u00e4n halusi esitell\u00e4 ne arkkipiispalle ja tuomiokapitulille tarkoituksenaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kirjoituksille julkaisuv\u00e4yl\u00e4. Kun Hildegardin n\u00e4yt saisivat julkista tunnustusta, lankeaisi siit\u00e4 osa my\u00f6s koko luostarille. My\u00f6nteinen julkisuus puolestaan vaikuttaisi mahdollisiin lahjoittajiin aktivoivasti. Ei vain aineellinen hy\u00f6ty, vaan varmasti my\u00f6s luostarin kunnia ja arvostus olivat munkeille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita.<\/p>\n

Mainzin arkkipiispa Heinrich ja prelaatit halusivat esitell\u00e4 Hildegardin kirjoitukset paaville, jotta tiet\u00e4isiv\u00e4t “mit\u00e4 hyl\u00e4t\u00e4 ja mit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4”, kirjoitti munkki Gottfried. Paavi oli Gottfriedin mukaan kuunnellut kiinnostuneena ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tutkituttaa asian perusteellisesti. H\u00e4n oli l\u00e4hett\u00e4nyt joukon kirkonmiehi\u00e4, muun muassa Verdunin piispan, Disibodenbergiin haastattelemaan Hildegardia ja “tutkimaan tapahtumien kulkua”. El\u00e4m\u00e4kerran mukaan Hildegard vastasi h\u00e4nelle esitettyihin kysymyksiin yksinkertaisesti ja koruttomasti. Hildegard oli vakuuttanut paavin l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t. Tutkimusryhm\u00e4n palattua Trieriin ja kerrottua paaville haastattelun tulokset Eugenius III otti itse Hildegardin kirjoitukset ja luki niit\u00e4 \u00e4\u00e4neen. Jatkossa Gottfried kertoi itsens\u00e4 Bernhard Clairvauxlaisen kehottaneen paavia lujittamaan auktoriteetill\u00e4\u00e4n “n\u00e4in kirkkaana loistavaa valoa, ettei se peittyisi vaikenemisella”.<\/p>\n

Paavi oli l\u00e4hett\u00e4nyt Hildegardille kirjeen, jossa antoi h\u00e4nelle luvan julistaa kaiken, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 tunsi ja rohkaisi h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s kirjoittamaan. Gottfried kertoi, ett\u00e4 paavi l\u00e4hetti Disibodenbergin munkeille ja apotille onnittelukirjeen “kunnioittaakseen paikkaa, jossa Hildegard oli kasvatettu”. Kyseess\u00e4 oli suojelukirje, jonka paavi antoi Disibodenbergin munkkiluostarille helmikuussa 1148. Kirje tukee el\u00e4m\u00e4kerran kuvauksen luotettavuutta. Hildegardin saama kirje paavilta ei ole s\u00e4ilynyt.<\/p>\n

Trierin synodissa Hildegardista tuli kuuluisa profeetta. Synodissa oli l\u00e4sn\u00e4 piispoja ja kirkon muita johtajia ymp\u00e4ri Eurooppaa. Esimerkiksi Johannes Salisburylainen pyysi kirjeess\u00e4\u00e4n Girardus la Pucellea l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen Hildegardin kirjoitukset. Johannes n\u00e4ytti tunteneen Eugeniuksen innostuneen suhtautumisen Hildegardiin hyvin, sill\u00e4 h\u00e4n mainitsi kirjeess\u00e4\u00e4n Eugeniuksen tuntevan erityist\u00e4 rakkautta Hildegardia kohtaan. Hildegardin kirjoitukset her\u00e4ttiv\u00e4t laajaa kiinnostusta vaikutusvaltaisissa kirkon piireiss\u00e4. Ilmeisesti viel\u00e4 vuonna 1148 maisteri Odo Soissonilainen Pariisista pyysi Hildegardia kertomaan, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ki taivaallisissa n\u00e4yiss\u00e4 Jumalan isyyden ja jumaluuden suhteesta. Odo sanoi my\u00f6s kuulleensa, ett\u00e4 Hildegard kirjoitti lauluja, vaikkei ollut koskaan saanut mit\u00e4\u00e4n oppia. Odon kysymyksen taustalla olivat Gilbert Poitierslaisen kolminaisuusopista esitt\u00e4m\u00e4t teesit.<\/p>\n

Trieriss\u00e4 Hildegard sai aikansa korkeimman hengellisen auktoriteetin luvan julistaa “mit\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4” koki ja n\u00e4ki ja kehotuksen my\u00f6s kirjoittaa n\u00e4yt muistiin. Hildegard luokiteltiin yksityisi\u00e4 ilmestyksi\u00e4 saavaksi henkil\u00f6ksi. Paavin hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 voi nimitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydelliseksi l\u00e4pimurroksi. Gottfriedin mainitsema lupa julistaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin kanonisen lain vastaiselta, koska sen saattoi tulkita naisen julkisen saarna- ja julistustoiminnan hyv\u00e4ksymiseksi. Vaikka hengelliseen s\u00e4\u00e4tyyn kuuluvat tai maallikot, my\u00f6s naiset, saattoivat saada hyv\u00e4ksynn\u00e4n yksityisille ilmestyksilleen, niin lupaa saarnata ei annettu naiselle. Hildegard hy\u00f6dynsi saamaansa erikoislupaa tehden jopa useita saarnamatkoja. Ja aina h\u00e4n puhui Hengen vaikutuksesta ja mit\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ki “el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hteess\u00e4”. Puheen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 oli vastuussa korkein mahdollinen auktoriteetti, Jumala. Hildegardin kirjoitukset hyv\u00e4ksyttiin helposti ilmeisesti sen vuoksi, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4neet mit\u00e4\u00e4n kirkon opetuksen vastaista. Paavi Eugenius oli hyv\u00e4ksynyt aikaisemmin vuonna 1147 Bernard Silvestrisin omaper\u00e4isen kirjoituksen Cosmographia. On arveltu, ett\u00e4 jos paavina ei olisi ollut juuri Eugenius III, niin sek\u00e4 Hildegardin ett\u00e4 Bernhardin kirjoitukset uskaliaine kosmologisinen k\u00e4sityksineen olisi tuomittu kyseenalaisina harhaoppeina. N\u00e4in oli k\u00e4ynyt esimerkiksi Petrus Abelardille.<\/p>\n

Kriittinen \u00e4\u00e4ni: Tenxwind Andernachilaisen kritiikki Hildegardin periaatteita kohtaan<\/p>\n

Hildegardin maine kuuluisana Jumalan profeettana kiiri nopeasti ymp\u00e4ri Saksaa. H\u00e4nen luoksensa alkoi virrata nunniksi haluavia aatelisnaisia niin paljon, ett\u00e4 Hildegard halusi perustaa oman itsen\u00e4isen luostarin kauemmaksi Disibodenbergist\u00e4. N\u00e4yss\u00e4 Hildegardille n\u00e4ytettiin sopiva paikka uudelle luostarille, se oli Bingeniss\u00e4 Reinin varrella pienell\u00e4 pyh\u00e4n Rupertin vuorella. Muutamia vuosia kest\u00e4neiden neuvottelujen ja alkuhankaluuksien j\u00e4lkeen naiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t muuttamaan uudelle paikkakunnalle. Muutamassa vuodessa Rupertsbergin luostari alkoi kukoistaa. Luostarin maine ja tavat olivat olleet puheenaiheena muuallakin Saksassa, t\u00e4st\u00e4 kertoo kahden voimakkaan abbedissan v\u00e4linen kirjeenvaihto.<\/p>\n

Andernachin kanonissaluostarin johtaja Tenxwind pyysi kirjeess\u00e4\u00e4n Hildergardilta selvityst\u00e4 kahteen asiaan. H\u00e4n kertoi kuulleensa, ett\u00e4 Hildegardin luostarissa nunnat pukeutuivat juhlap\u00e4ivin\u00e4 silkkiin, pitiv\u00e4t koruja ja jopa kruunua, vaikka 1Tim 2:9 kielsi sen. H\u00e4n kysyi my\u00f6s, miten Hildegard perusteli sen, ett\u00e4 h\u00e4nen luostariinsa p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vain aateliset, mutta eiv\u00e4t ylh\u00e4isaateliin kuulumattomat tai “v\u00e4hemm\u00e4n rikkaat” naiset. Tenxwind kirjoitti kirjeens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n Trierin synodin j\u00e4lkeen, ilmeisesti 1150-luvun alussa.<\/p>\n

Tenxwind oli Richard Springiersbachilaisen, augustinolaiskuoriherrojen johtajan sisar. J\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuului Saksassa 1100-luvun alkupuoliskolla noin 150 luostaria. Richard oli ensimm\u00e4inen uudistaja, joka halusi johdonmukaisesti toteuttaa Augustinuksen muotoilemaa luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Richardin johtamassa Springiersbachin luostarissa s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 noudatettiin tarkkaan. P\u00e4\u00e4k\u00e4skyn\u00e4 oli rakkaus, jonka j\u00e4lkeen Richard asetti veljeyden periaatteen. H\u00e4n vaati veljilt\u00e4 pitki\u00e4 y\u00f6palveluksia, vita apostolican mukaisen k\u00f6yhyysk\u00e4skyn tiukkaa noudattamista, kauan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekoa, paastoamista ja vaikenemista.<\/p>\n

Luostarin k\u00f6yhyysihanne ei koskenut vain yksitt\u00e4isi\u00e4 velji\u00e4, vaan koko luostaria. Richardin tiukka s\u00e4\u00e4nn\u00f6n tulkinta ja siit\u00e4 johtuvat vaatimukset johtivat riitoihin ja siihen, ett\u00e4 jotkut munkit erosivat luostarista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi paavi kehotti Richardia vuonna 1118 lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6n tulkintaa. Richardista tuli v\u00e4hitellen arvostettu luostarinjohtaja ja uudistaja. T\u00e4m\u00e4n osoittaa muun muassa se, ett\u00e4 paavi Eugenius III antoi 1148 Richardin teht\u00e4v\u00e4ksi uudistaa vanhan Pyh\u00e4n Irminen benediktiinil\u00e4isluostarin Trieriss\u00e4 augustinolaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaan. Richard ja Tenxwind kuuluivat Reinin Pfalzkreivin ministeriaaleihin. Ministeriaalit olivat yleens\u00e4 ylh\u00e4isaatelisten tilanhoitajia. He muodostivat oman alempaan aateliin kuuluvan ryhm\u00e4ns\u00e4. Tenxwindin johtamassa nunnaluostarissa oli noudatettu augustinolaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6n springiersbachilaista tulkintaa jo pitk\u00e4\u00e4n, ennen kuin Tenxwind kirjoitti Hildegardille.<\/p>\n

Tenxwindill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n lienee ollut t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo yli 20 vuoden kokemus luostarinjohtajana takanaan. Andernachin luostari oli suosittu ja arvostettu luostari. T\u00e4st\u00e4 kertoo se, ett\u00e4 vuonna 1129 nunnien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli rajattava sataan nunnaan. Luostariin oli liittynyt ministeriaalien lis\u00e4ksi my\u00f6s ylh\u00e4isaatelisia naisia. Tenxwind piti kuitenkin kiinni pauperes Christi -ihanteesta niin, ett\u00e4 ylh\u00e4isaateliin kuuluvia naisia koskivat samat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kuin muitakin nunnia. Hildegardin luostarin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli siis jyrk\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa Andernachin nunnien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kanssa. Tenxwindin kirje Hildegardille on ulkonaisesti kohtelias. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Hildegardin ja nunnien tavat olivat kuitenkin Raamatun ja kirkkoisien opetuksen vastaisia. H\u00e4n kysyi, mihin Hildegard opetuksensa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 perusti. Kirjeen kysyv\u00e4 luonne oli pikemminkin retoriikkaa kuin vilpit\u00f6nt\u00e4 halua saada kysymykseen vastaus. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Tenxwindin mielest\u00e4 Hildegard oli v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja kirje oli kysymyksen muotoon puettu moite.<\/p>\n

Andernachin kanonissojen johtaja halusi nuhdella ja oikaista ylh\u00e4isaatelista luostarinjohtajaa. Tenxwind kirjoitti tutkineensa parhaan kykyns\u00e4 mukaan kaikki kirkkoisien kirjoitukset, joiden mukaan hengelliseen s\u00e4\u00e4tyyn kuuluvien ihmisten pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4. H\u00e4n ei ollut l\u00f6yt\u00e4nyt niist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olisi tukenut Hildegardin luostarin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Sen sijaan h\u00e4n viittasi kolmeen raamatunkohtaan: 1. Tim. 2:9, jossa sanotaan “naiset ovat s\u00e4\u00e4dyllisess\u00e4 puvussa, kaunistavat itse\u00e4\u00e4n kainosti ja sive\u00e4sti, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmill\u00e4 eik\u00e4 kallisarvoisilla vaatteilla”, Apt. 10:34: “Jumala ei katso henkil\u00f6\u00f6n” ja 1. Kor. 1:26-28: “Sill\u00e4 katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa ei monta jalosukuista, vaan sen, mik\u00e4 on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, ja sen, mik\u00e4 on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mik\u00e4 v\u00e4kev\u00e4\u00e4 on, h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, ja sen, mik\u00e4 maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mit\u00e4\u00e4n ole, tehd\u00e4ksens\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi sen, joka jotakin on”.<\/p>\n

Tenxwind nimitti Hildegardin luostarin ekslusiiviutta “uudistukseksi”: “N\u00e4in suuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n uudistus ylitt\u00e4\u00e4 vaatimattoman k\u00e4sityskykymme eik\u00e4 se ihmetyt\u00e4 meit\u00e4 vallan v\u00e4h\u00e4\u00e4”, Andernachin johtaja totesi ja jatkoi: “Sen vuoksi n\u00e4ytti parhaalta osoittaa Teid\u00e4n pyhyydellenne kirje n\u00f6yr\u00e4n ja alamaisen pyynn\u00f6n kera, jotta kertoisitte meille viipym\u00e4tt\u00e4, mill\u00e4 arvovallalla tuollainen luostarik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oikeutetaan.” Luostariinp\u00e4\u00e4sy oli ollut ennen aatelisten etuoikeus. Tenxwind tiesi varmasti, ettei k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ollut muuttunut kirkon sis\u00e4isist\u00e4 uudistusliikkeist\u00e4 huolimatta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikissa luostareissa. Ehk\u00e4 h\u00e4n oli kuitenkin huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 muutkin luostarit seuraisivat Hildegardin “taantumuksellista” linjaa ja ett\u00e4 alemmilta s\u00e4\u00e4dyilt\u00e4 viet\u00e4isiin oikeus el\u00e4\u00e4 luostareissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kirjeen tarkoituksena oli mahdollisesti my\u00f6s se, ett\u00e4 Hildegard tajuaisi luostarinsa tapojen olevan ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa.<\/p>\n

Vastauksessaan Tenxwindille Hildegard selitti Timoteus-kirjeen kohdan koskevan vain naimisissa olevia naisia, mutta ei neitsyit\u00e4. “Neitsyet on vihitty Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 pyhyyteen” kirjoitti Hildegard, “heid\u00e4n tuli l\u00e4hesty\u00e4 ylipappia kuin Jumalalle omistettu tuliuhri.” Sen vuoksi neitsyet saivat Hildegardin mukaan kantaa hohtavan valkoisia vaatteita. Nunnien eli Kristuksen morsianten koristautuminen oli Hildegardin mukaan l\u00e4ht\u00f6isin ihmisen asemasta Jumalaan n\u00e4hden.<\/p>\n

Hildegard painotti ihmisen ja Luojan samankaltaisuutta. H\u00e4n tarkoitti ihmisest\u00e4 puhuessaan yleens\u00e4 ihanneihmist\u00e4 eik\u00e4 perisynnin turmelemaa ihmisluontoa. Ihminen oli Hildegardilla tunica Christi, Kristuksen vaate. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ihmisen vaatteilla oli Hildegardille suuri symbolinen merkitys. H\u00e4n painotti sit\u00e4, millaiseksi Jumala ihmisen tarkoitti. H\u00e4nen mukaansa Jumala oli lunastanut maailman poikansa k\u00e4rsimyksen ja hetkellisen alennuksen kautta. Kristus oli kuitenkin palannut takaisin kuninkaaksi ja hallitsi ikuisesti aatelinsa kanssa. N\u00e4in Hildegard perusteli sen, ettei k\u00f6yhyydell\u00e4 ollut h\u00e4nen uskonnollisessa normistossaan sellaista merkityst\u00e4 kuin k\u00f6yh\u00e4\u00e4 Kristusta ihanteenaan pit\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Tenxwindill\u00e4.<\/p>\n

Sen, ett\u00e4 hyv\u00e4ksyi nunniksi vain ylh\u00e4isaatelisia nunnia, Hildegard perusteli seuraavasti:<\/p>\n

Jumala erottelee ihmiset. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 huolen, ettei alempi s\u00e4\u00e4ty nouse ylemm\u00e4n ohi, niinkuin saatana ja ensimm\u00e4inen ihminen tekiv\u00e4t, kun ne yrittiv\u00e4t lent\u00e4\u00e4 korkeammalla kuin mihin heid\u00e4t oli asetettu. Ja kuka panee samaan talliin koko laumansa h\u00e4rki\u00e4, aaseja, lampaita ja pukkeja niin, etteiv\u00e4t ne k\u00e4y toistensa kimppuun? Sen vuoksi on vaalittava eroa …<\/p>\n

Vastauskirjeens\u00e4 lopuksi Hildegard totesi: “On hyv\u00e4, ettei ihminen yrit\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 vuorta, jota kukaan ei voi siirt\u00e4\u00e4, vaan pysyy laaksossa ja v\u00e4hitellen tajuaa, mihin pystyy. N\u00e4in puhuu el\u00e4v\u00e4 valo eik\u00e4 ihminen.” Hildegardilta oli tuskin j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta Tenxwindin kirjeen paheksuva s\u00e4vy. H\u00e4n vastasi viile\u00e4sti ja ylemmyydentuntoisesti ik\u00e4\u00e4nkuin ylh\u00e4isaatelinsa oikeuttamalla auktoriteetilla varoittaen kirjeen lopussa Tenxwindi\u00e4 ep\u00e4suorasti s\u00e4\u00e4tyrajojen rikkomisesta, “korkeammalla lent\u00e4misest\u00e4 kuin mihin h\u00e4net oli asetettu”. Kyseisen esimerkin perusteella voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, miten mahdottomina Hildegard piti Tenxwindin ajatuksia. H\u00e4n piti tiukkaa s\u00e4\u00e4tyjakoa Jumalan asettamana ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja vaati sen noudattamista my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Hildegardin yhteiskuntak\u00e4sityksen tarkempi tutkiskelu auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisaalta h\u00e4nen suhdettaan ja vaikutusyrityksi\u00e4\u00e4n valtaapit\u00e4vi\u00e4 kohtaan, toisaalta h\u00e4nen suhtautumistaan alempia s\u00e4\u00e4tyj\u00e4 kohtaan. Hildegard oli esitt\u00e4nyt s\u00e4\u00e4tyoppinsa Scivias-kirjassaan. Kirjan II osan viidenness\u00e4 n\u00e4yss\u00e4 Hildegard kirjoitti, ett\u00e4 Jumalan tahtoma j\u00e4rjestys maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kirkossa ja yhteiskunnassa oli samanlainen kuin enkelten j\u00e4rjestys taivaassa. Jumalan tarkoittama hierarkia vioittuu, jos alemmat s\u00e4\u00e4dyt eiv\u00e4t alistu ylempien s\u00e4\u00e4tyjen valtaan, vaan pyrkiv\u00e4t niiden yli.<\/p>\n

Syyn\u00e4 s\u00e4\u00e4tyrajojen rikkomiseen oli Hildegardin mukaan ylpeys ja perisynti. Scivias-kirjan III osan 6. luvussa Hildegard kuvasi sit\u00e4, miten yhteiskunnan hierarkia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimii. Jumala oli antanut ihmisille j\u00e4rjen, niin ett\u00e4 korkeammassa asemassa olevat ihmiset johtivat kansoja oikeudenmukaisesti. Kansalaisten tuli pel\u00e4t\u00e4 ja kunnoittaa johtajiansa. Jumalan tekem\u00e4n ihmisten erottelun p\u00e4\u00e4perusteet olivat ihmissuvun olemassaolon ja ihmisten sielunpelastuksen varmistaminen. Ilman s\u00e4\u00e4tyjen hierarkiaa ihmiset tappaisivat toisensa sotiessaan toisiansa vastaan. Ihmiset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voisi tulla Jumalan eteen, elleiv\u00e4t he ensin olisi oppineet osoittamaan pelkoa ja kunnoitusta ylempi\u00e4ns\u00e4 kohtaan. Hallitsevien ihmisten tuli puolestaan hallita veljellisess\u00e4 rakkaudessa eik\u00e4 painostaa alempiaan liikaa palveluksilla. Edell\u00e4 esitetyn perusteella voi todeta, ett\u00e4 Hildegardin ajattelu sis\u00e4lsi implisiittisesti my\u00f6s sen, ett\u00e4 j\u00e4rki ja \u00e4ly ovat sidoksissa syntyper\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 mit\u00e4 alempaan s\u00e4\u00e4tyyn kuului, sit\u00e4 tyhmempi oli.<\/p>\n

Hildegardin tapa ajatella oli keskiajalla tavallinen, mutta sille on olemassa toinen selitys, l\u00e4hes itsest\u00e4\u00e4nselvyys, kuin \u00e4lyllisten lahjojen sitominen s\u00e4\u00e4tyluokkaan. Mahdollisuus koulutukseen ja itsens\u00e4 sivist\u00e4miseen oli vain ylempiin s\u00e4\u00e4tyihin kuuluvilla. Lukeminen ja kirjasivistys kuuluivat l\u00e4hinn\u00e4 vain munkkien ja ylh\u00e4isaatelisten naisten yksinoikeuksiin. Ylh\u00e4ist\u00e4 syntyper\u00e4\u00e4 olevien miesten etuoikeus ja teht\u00e4v\u00e4 taas oli oppia johtamaan ja sotimaan. Alemmat s\u00e4\u00e4dyt hoitivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t, joissa ei lukeneisuutta eik\u00e4 sotataitoa tarvittu. Lis\u00e4ksi on huomattava, ettei Hildegard yritt\u00e4nyt muuttaa yhteiskunnan rakenteita, vaan h\u00e4n pyrki selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden olemassaolon ja tarkoituksenmukaisuuden pelastushistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin.<\/p>\n

Hildegard erotteli aateliset syntyper\u00e4n perusteella ylemp\u00e4\u00e4n ja alempaan luokkaan. Johtavaan ryhm\u00e4\u00e4n kuuluivat korkeissa viroissa olevat ruhtinaat ja vapaat aateliset. Alempaan ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvilla oli tiettyj\u00e4 velvollisuuksia johtavalle aatelille. Ministeriaalit kuuluivat Hildegardin mukaan j\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hildegardille oli olennaista rajalinja ylemp\u00e4\u00e4 ja alempaa syntyper\u00e4\u00e4 olevien aatelisten v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n sitoi aateluuden ja pyhyyden toisiinsa pit\u00e4en aatelisten hallitsijalaatua pyhitysj\u00e4rjestykselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Hildegard liittyi n\u00e4in Isidorus Sevillalaisen jo varhaiskeskiajalla esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatukseen kristillisest\u00e4 veripyhyydest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli h\u00e4nen ratkaiseva perustelunsa aatelisen luostarinsa s\u00e4ilytt\u00e4miselle ylh\u00e4isaatelisena.<\/p>\n

Kirkon sis\u00e4isen ja ulkoisen uudistuksen alettua syd\u00e4nkeskiajalla Hildegardin luostarin aateluusperiaate edusti l\u00e4hes vanhentunutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, kun taas Tenxwind Andernachilaisen mielipiteet vastasivat kirkon uudistuslinjaa. Tenxwindin ja h\u00e4nen veljens\u00e4 Richardin toiminta 1100-luvun alkupuoliskon vaikuttavimmassa k\u00f6yhyys- ja katumusliikkeess\u00e4 oli luonut perustukset uudelle el\u00e4m\u00e4nmuodolle luostarissa. Ensimm\u00e4isen kerran aateliin kuulumattomat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallisiksi luostariel\u00e4m\u00e4n tarjoamasta vaikutuskent\u00e4st\u00e4. Siihen asti se oli ollut suuressa osin Eurooppaa aatelisten yksinoikeus.<\/p>\n

Tenxwind olisi hyvin voinut viitata useisiin aikansa hengellisiin johtajiin saadakseen tukea ajatuksilleen. Esimerkiksi Bernhard Clairvauxlaisen kirjoituksista h\u00e4n olisi l\u00f6yt\u00e4nyt vaikuttavan auktoriteetin. Tenxwindin mielipiteet edustivat 1100-luvun puolessav\u00e4liss\u00e4 laajalle levinneit\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n

Andernachin luostarin johtaja koki Hildegardin aateluutta korostavat ajatukset mahdollisesti uhkaksi juuri saavutetulle uudistukselle. Tenxwind oli johtanut omaa luostariansa menestyksekk\u00e4\u00e4sti jo usean vuosikymmenen ajan, kun Hildegard vasta aloitteli abbedissana. Tenxwind oli kokenut my\u00f6s sen, miten eri s\u00e4\u00e4tyluokista olevat ihmiset pystyiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhassa rinnakkain, kun h\u00e4nen luostariinsa oli tullut my\u00f6s ylh\u00e4isaatelisia naisia. Hildegardin vastaus Tenxwindille oli johdonmukainen jatko Scivias-teoksessa, Hildegardin ensimm\u00e4isess\u00e4 n\u00e4kykirjassa, esitetyille ajatuksille. Hildegard piti arvostetun ja kokeneen kanonissaluostarin johtajan ajatuksia v\u00e4\u00e4rin\u00e4. H\u00e4n kirjoitti Tenxwindille hyvin arvovaltaisesti kehottaen t\u00e4t\u00e4 olemaan tavoittelematta sellaista, mik\u00e4 alemmalle s\u00e4\u00e4dylle ei kuulunut. Itse asiassa Hildegard syytti Tenxwindi\u00e4 l\u00e4hes suoraan ylpeydest\u00e4 eli perisynnist\u00e4.<\/p>\n

Kirjeenvaihdon tarkastelu ei ainoastaan valota hyvin Hildegardin k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, vaan my\u00f6s h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Hildegardin itsetunto oli eritt\u00e4in korkealla. H\u00e4n ajatteli olevansa eritt\u00e4in l\u00e4hell\u00e4 Jumalan tarkoittamaa ihanneihmist\u00e4, koska oli sek\u00e4 ylh\u00e4isaatelinen ett\u00e4 nunna. H\u00e4nh\u00e4n korosti nunnien olevan Kristukselle vihittyj\u00e4 neitsyit\u00e4, joita koskivat eri s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset kuin naimisissa olevia naisia. Hildegardin s\u00e4\u00e4tyjen erotteluun sis\u00e4ltyy my\u00f6s se ajatus, ett\u00e4 alempiin s\u00e4\u00e4tyihin kuuluvien tuli aina olla alamaisia ylempis\u00e4\u00e4tyisille. Hildegard itse ylh\u00e4isaatelisena nunnana ja neitsyen\u00e4 eli l\u00e4hes paratiisinomaisessa tilassa ja kuului t\u00e4ten ylimp\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4tyyn my\u00f6s hengellisess\u00e4 mieless\u00e4. Sen vuoksi h\u00e4nell\u00e4 oli omasta mielest\u00e4\u00e4n oikeus toimia auktoriteettina monissa asioissa.<\/p>\n

Hildegardin ja Tenxwindin kirjeenvaihto kertoo kahden vahvan naisen ajatusten kohtaamisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 syd\u00e4nkeskiajan yhteiskunnassa aivan kuten nyky-yhteiskunnassakin oli suuria eroja Raamatun tulkinnassa ja yhteiskuntan\u00e4kemyksess\u00e4. Vahvasti ilmaistuna voisi sanoa ett\u00e4 erilaiset ideologiat eliv\u00e4t rinnakkain, v\u00e4lill\u00e4 rauhassa ja v\u00e4lill\u00e4 toisiinsa t\u00f6rm\u00e4ten.<\/p>\n

paivi.salmesvuori (at) helsinki.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historiallisia Papereita 1: Pyh\u00e4t ja pahat keskiajalla Hildegard Bingenil\u00e4isen l\u00e4pimurto Euroopan kuuluisimmaksi naiseksi v. 1148 P\u00e4ivi Salmesvuori ISSN 1456\u20138055 Kutsumusn\u00e4ky \u2013 Hildegardin vakuuttuminen n\u00e4kyjen julkaisusta Hildegard Bingenil\u00e4inen alkaa nyky\u00e4\u00e4n olla yht\u00e4 kuuluisa nainen kuin mit\u00e4 h\u00e4n oli elinaikanaan Euroopassa. H\u00e4n kirjoitti kolme laajaa teologista n\u00e4kykirjaa, l\u00e4\u00e4ketieteellisen teoksen ja muita lyhyempi\u00e4 … Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-julkaisut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=139"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":145,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/139\/revisions\/145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}