{"id":417,"date":"2026-11-03T21:07:36","date_gmt":"2026-11-03T19:07:36","guid":{"rendered":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=417"},"modified":"2026-11-03T21:08:21","modified_gmt":"2026-11-03T19:08:21","slug":"yleisoluento-14-11-klo-12-55-suomen-myohaiskeskiajan-poliittisesti-vaikutusvaltaisia-eliitin-verkostoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=417","title":{"rendered":"Yleis\u00f6luento 14.11. klo 12.55: Suomen my\u00f6h\u00e4iskeskiajan poliittisesti vaikutusvaltaisia eliitin verkostoja"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Historiallinen Yhdistys toivottaa tervetulleeksi kuuntelemaan historiantutkija <strong>Kim Sj\u00f6str\u00f6min<\/strong> esitelm\u00e4n &#8220;Suomen my\u00f6h\u00e4iskeskiajan poliittisesti vaikutusvaltaisia eliitin verkostoja&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esitelm\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n lauantaina 14. marraskuuta 2026 klo 12.55 alkaen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esitelm\u00e4\u00e4 voi kuunnella verkon kautta et\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 siihen tarvitse ilmoittautua etuk\u00e4teen. Kuuntelemaan p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4:<br><a href=\"https:\/\/laurea.zoom.us\/j\/63158555727?pwd=mswy3yYWFMAKWJXnnbHc8iEfSHr79p.1\">https:\/\/laurea.zoom.us\/j\/63158555727?pwd=mswy3yYWFMAKWJXnnbHc8iEfSHr79p.1<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mik\u00e4li Zoom pyyt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4sykoodia, se on &#8220;1500&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Sis\u00e4lt\u00f6tietoja esityksest\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kalmarin unioni irrotti Suomen tietyll\u00e4 tavoin Riikin-Ruotsin otteesta. On osoitusta siit\u00e4kin, ett\u00e4 Suomi l\u00e4hes saavutti &#8220;nelj\u00e4nnen&#8221; maan aseman unionissa. Kuningatar Margareeta Valdemarintyt\u00e4r julistettiin Dalaborgissa vuonna 1388 Ruotsin valtakunnan t\u00e4ysivaltaiseksi is\u00e4nn\u00e4ksi. Ruotsiin kuului suuri osa Suomea, varsinkin valtaosa tiiviimmin asutuista alueista. Margareetan hallinto ja perustama unioni antoivat Suomelle jonkintasoista riippumattomuutta em\u00e4maa Ruotsista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaisten ensimm\u00e4iset ritariksily\u00f6nnit tulivat vasta Kalmarin unioniaikana. Samoin suomalainen Maunu Tavasti (k.1452) kohosi unionin alussa kohti piispan asemaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennen Kalmarin unionia yksik\u00e4\u00e4n suomalainen ei tiett\u00e4v\u00e4sti saavuttanut ritarin arvoa. N\u00e4m\u00e4 unionin ylent\u00e4m\u00e4t ritari Niklis Kurki ja piispa Maunu II ja Suontakan ritari Niklis Olavinpoika sukupiireineen ovat toimineet unionin vallan keskeisin\u00e4 edist\u00e4jin\u00e4 Suomessa. N\u00e4m\u00e4 puolsivat unionia yli nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 ja viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun 1430-luvulla kuningas Eerik syrj\u00e4ytettiin ja er\u00e4\u00e4t muut mahtiasemiin nousevat Suomen r\u00e4lssiherrat liittyiv\u00e4t riikinruotsalaisten kapinaan unionia vastaan. Yksi t\u00e4llaisista oli laamanniksi kohonnut Suni Suninpoika.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esitelm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s tarkastellaan mainittujen kolmen lapsettoman mahtimiehen perilliset. Paljon my\u00f6hemmin, valtionhoitajakautena ja Vaasa-kauden alkaessa, n\u00e4iden sukupiireiss\u00e4 on mahtimiehi\u00e4 jotka liittoutuivat Suomessa unionia vastaan ja Ruotsin itsen\u00e4isyyden puolesta ja siten veiv\u00e4t Suomea suurempaan riippuvuuteen Ruotsista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suontaan ritari Niklis Olavinpoika (k. noin 1416) on ollut ensimm\u00e4inen kahdesta varhaisimmasta suomalaissyntyisest\u00e4 ja ilmeisesti t\u00e4ysin suomen kielen hallinneesta ritariksi ly\u00f6dyst\u00e4 r\u00e4lssiherrasta. Toinen oli aikalainen ritari Niklis Kurki, Louhisaaren kartanonherra (k.ennen 1428).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sattumoisin molemmat n\u00e4m\u00e4 suomalaisritarit, kuten my\u00f6s heid\u00e4n aikalaisensa piispa Maunu II, olivat lapsettomia. N\u00e4iden ritareiden j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t kiinteist\u00f6perinn\u00f6t paljastavat merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n polveutumistietoa silloin perillisin\u00e4 jatkaneista suomalaisista r\u00e4lssisuvuista, aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Kolmas suorastaan samaan sukupolveen kuuluneista r\u00e4lssisukuhaarojen polveutumiset paljastavista perheist\u00e4 on piispa Maunu Tavastin sisaruksista polveutuvat kotimaiset sukulinjat, n\u00e4iden kiinteist\u00f6perinn\u00f6t kun saivat huomattavat sis\u00e4ll\u00f6t maatiloista, jotka piispa lahjoitti tuloillaan ker\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n omistuksistansa sisarustensa tyt\u00e4rten ja lapsenlapsien my\u00f6t\u00e4j\u00e4isiksi ym.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Piispan usean Tavasti-sisaruksen j\u00e4lkel\u00e4ist\u00f6st\u00e4 jo l\u00e4pi 1400-luvun on s\u00e4ilynyt suunnilleen yht\u00e4 hyvin tietoja kuin on Suontaan ritarin ja Louhisaaren ritarin sisarusten j\u00e4lkel\u00e4ist\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuodelta 1411 n\u00e4kyy Suontaan ritarin Niklisin sinetti ja siin\u00e4 k\u00e4sivarsi-vaakuna.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esitelm\u00e4 tarjoaa useita lis\u00e4yksi\u00e4 ja vastakkaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja tosiasioita vuonna 2018 Genoksessa ilmestyneen artikkelin \u201dLammin Vanhankartanon omistajat\u201d sukutietoihin. Vanhakartano n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen jakamattomana 2 manttaalia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1300-luvusta on niin olemattoman v\u00e4h\u00e4n dokumentaatiota, ett\u00e4 kysymys on silt\u00e4 osin oikeastaan, saako historiaa ja sukuhistoriaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4 heikoista indikaatioista taaksep\u00e4in nk. ekstrapolaationa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suontaan lapsettoman ritarin Niklis Olavinpojan jaettu maaperint\u00f6 sivusukulaisille saa selitykset. Hypoteesiasetelman mukaan Hoova ja Kiiala ja Suontaka periytyiv\u00e4t samoissa sukuhaaroissa kuin Lammin Vanhankartanon osakkuudet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lammin Vanhakartano jakautui nelj\u00e4lle sukuhaaralle: Kiialan haara, Suontakan-Lepaan haara jonka nelj\u00e4nnes siirtyi keskiaikaisen Tavasti-suvun viimeiselle sukuhaaralle, Janakkalan haara, sek\u00e4 Ragvaldin haara josta polveutuu Lepaan suku.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esitelm\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 Lammin Vanhankartanon suvun rekonstruktio yhdeksi suvuksi haastaa Tapio V\u00e4h\u00e4kankaan lanseeraamat Vanhakartano-sukujen hypoteesit. Tutkimusty\u00f6 perustuu kiinteist\u00f6historiaan ja oikeushistoriaan ja prosopografiseen tutkimusotteeseen ja suvulliseen jatkuvuuteen. Tutkimustulosten paketti selitt\u00e4\u00e4 kaikin osin Lammin Vanhankartanon my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisen jakautumisen nelj\u00e4\u00e4n sukuhaaraan, sukupolvi sukupolvelta perillisten nimet. Tutkimusty\u00f6 p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 yhteinen kantais\u00e4 oli Lammin tai Suontakan Olavi, Suontaan ritarin Niklis Olavinpojan is\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suku ilmeisesti on H\u00e4meen er\u00e4s vanhimmista ja suomalaisper\u00e4isist\u00e4 r\u00e4lssisuvuista, kukoistanut 1300-luvulla, ainakin 1300-luvun j\u00e4lkipuoliskon ja vuoteen 1416.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Esitelm\u00f6ij\u00e4, filosofian maisteri Kim Sj\u00f6str\u00f6m on tutkinut yhteiskuntatieteiden ja prosopografian ja keskiajantutkimuksen aiheita.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Historiallinen Yhdistys toivottaa tervetulleeksi kuuntelemaan historiantutkija Kim Sj\u00f6str\u00f6min esitelm\u00e4n &#8220;Suomen my\u00f6h\u00e4iskeskiajan poliittisesti vaikutusvaltaisia eliitin verkostoja&#8221;. Esitelm\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n lauantaina 14. marraskuuta 2026 klo 12.55 alkaen. Esitelm\u00e4\u00e4 voi kuunnella verkon kautta et\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 siihen tarvitse ilmoittautua etuk\u00e4teen. Kuuntelemaan p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4:https:\/\/laurea.zoom.us\/j\/63158555727?pwd=mswy3yYWFMAKWJXnnbHc8iEfSHr79p.1 Mik\u00e4li Zoom pyyt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4sykoodia, se on &#8220;1500&#8221;. Sis\u00e4lt\u00f6tietoja esityksest\u00e4: Kalmarin unioni &hellip; <a class=\"readmore\" href=\"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/?p=417\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,6],"tags":[],"class_list":["post-417","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tapahtumat","category-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=417"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":420,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions\/420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=417"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=417"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/historiallinenyhdistys.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}